Perheyhteisön vuorovaikutus lapsen perhesijoituksen alkuvaiheessa : sijaisvanhempien näkökulma
Vainio, Päivi (2015)
Vainio, Päivi
Lahden ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015103015818
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015103015818
Tiivistelmä
Tämän laadullisen tutkimuksen keinoin toteutetun opinnäytetyön toimeksiantajana ja työelämäkumppanina on Lahden kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluva lastensuojelun perhehoito. Perhehoidon työntekijät työskentelevät perheeseen sijoitetun lapsen sekä hänen molempien perheiden eli sijoitetun lapsen koko perheyhteisön kanssa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia millaisia kokemuksia sijaisvanhemmilla on perheyhteisön vuorovaikutuksen syntymisestä sijoituksen alkuvaiheessa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää lapsikeskeistä perhehoitoa ja tuottaa perhehoidolle materiaalia, joka auttaa perhehoitoa kohdentamaan resurssinsa perheeseen sijoitetun lapsen hyväksi.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sijaisvanhempien teemahaastattelujen avulla. Haastatelluilla viidellä sijaisperheellä oli kokemusta sijaisvanhemmuudesta muutamasta kuukaudesta lähes viiteen vuoteen. Kaikilla haastatelluilla oli kokemus sijaisperheille tarjottavasta sijoituksen alkuvaiheen Startti-tukityöskentelystä.
Haastattelujen perusteella selvisi, että vuorovaikutus oli pääosin keskusteluja ja yhteydenpito biologisiin vanhempiin oli pääosin sijaisäidin hoitamaa. Vuorovaikutuksen suurimmaksi esteeksi muodostui biologisen vanhemman elämäntilanne, jonka mainittiin vaikuttavan myös mahdolliseen vuorovaikutuksen toiminnallisuuteen. Toiminnallisuuteen oltiin valmiita, kunhan se tapahtuisi muualla kuin sijaisperheen omissa tiloissa ja toteutettaisiin perhekohtaisesti. Toimivan vuorovaikutuksen hyödyiksi lapselle mainittiin mahdollisuus kaksiin vanhempiin, vanhempien välinen yhteistyö sekä sosiaaliset taidot, jotka kehittyvät ympärillä olevien välittävien ihmisten myötä. Perhehoidon toteuttama Startti-työskentely sai kiitosta kaikilta haastatteluun osallistuneilta. Starttia kiiteltiin erityisesti joustavuudesta ja mahdollisuudesta keskustelulle varsinkin, jos muuta vertaistukea ei ollut saatavilla. Lisäksi toivottiin enemmän tietoa lapsen elämän tapahtumista ja aikaisemmasta käyttäytymisestä. Koettiin, että tieto olisi helpottanut sijaisvanhempaa jaksamisessa ja lapsen oikeanlaisessa tukemisessa.
Opinnäytetyön aineisto kerättiin sijaisvanhempien teemahaastattelujen avulla. Haastatelluilla viidellä sijaisperheellä oli kokemusta sijaisvanhemmuudesta muutamasta kuukaudesta lähes viiteen vuoteen. Kaikilla haastatelluilla oli kokemus sijaisperheille tarjottavasta sijoituksen alkuvaiheen Startti-tukityöskentelystä.
Haastattelujen perusteella selvisi, että vuorovaikutus oli pääosin keskusteluja ja yhteydenpito biologisiin vanhempiin oli pääosin sijaisäidin hoitamaa. Vuorovaikutuksen suurimmaksi esteeksi muodostui biologisen vanhemman elämäntilanne, jonka mainittiin vaikuttavan myös mahdolliseen vuorovaikutuksen toiminnallisuuteen. Toiminnallisuuteen oltiin valmiita, kunhan se tapahtuisi muualla kuin sijaisperheen omissa tiloissa ja toteutettaisiin perhekohtaisesti. Toimivan vuorovaikutuksen hyödyiksi lapselle mainittiin mahdollisuus kaksiin vanhempiin, vanhempien välinen yhteistyö sekä sosiaaliset taidot, jotka kehittyvät ympärillä olevien välittävien ihmisten myötä. Perhehoidon toteuttama Startti-työskentely sai kiitosta kaikilta haastatteluun osallistuneilta. Starttia kiiteltiin erityisesti joustavuudesta ja mahdollisuudesta keskustelulle varsinkin, jos muuta vertaistukea ei ollut saatavilla. Lisäksi toivottiin enemmän tietoa lapsen elämän tapahtumista ja aikaisemmasta käyttäytymisestä. Koettiin, että tieto olisi helpottanut sijaisvanhempaa jaksamisessa ja lapsen oikeanlaisessa tukemisessa.