Kyselytutkimus maatalousalan perustutkinnon kehittämistarpeista Ilmajoella
Kurikka, Salla (2015)
Kurikka, Salla
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102015529
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015102015529
Tiivistelmä
Koulutuskeskus Sedu tarjoaa Ilmajoella maatalousalan perustutkintoon johtavaa, toisen asteen koulutusta. Koulutuksen laajuus on 120 opintoviikkoa. Valmistuneiden ammattinimike on maaseutuyrittäjä. Koulutusohjelmavaihtoehtoja ovat maatalousteknologia ja maatilatalous. Tällä hetkellä käytössä oleva opetussuunnitelma on laadittu vuonna 2013.
Maatalous kehittyy Euroopassa nopeasti. Uusia päätöksiä tehdään koko ajan ja niissä mukana pysyminen on haastavaa. Tulevaisuudessa maatalousalan koulutuksen on oltava entistä monipuolisempi ja laajempi. Käytännön töiden lisäksi valmistuneiden tulee hallita myös muita maatalouden osa-alueita; muun muassa alaan liittyvä lainsäädäntö, yrityksen johtaminen ja talousasioiden hoito.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiseksi Ilmajoen toimipisteessä vuosina 2006–2011 maatalousperustutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat kokivat koulutuksen ja sen hyödyllisyyden työelämässä, mitkä olivat koulutuksen hyvät puolet ja missä on vielä kehitettävää. Tutkimus aloitettiin laatimalla kyselylomake. Se lähetettiin 148:lle kohderyhmään kuuluvalle henkilölle. Aineistoksi saatiin 40 vastausta. Vastausprosentti oli 27,03.
Tutkimuksella kerättiin koulutuskeskus Sedun opetusta kehittäville henkilöille palautetta maatalousalan perustutkinnosta Ilmajoella. Sen avulla kehittäjien on mahdollista saada tietoa mihin suuntaan opetusta ja opetussuunnitelmaa tulisi kehittää.
Tutkimuksen tuloksissa todettiin, että kokonaisuutena Sedun tarjoama maatalousalan koulutus on hyödyllinen ja tarpeellinen ennen siirtymistä työelämään. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kaipaamaa monipuolisuutta koulutukseen voitaisiin saada yhteistyön avulla. Yleisaineisiin liittyvät kysymykset saivat negatiivisinta palautetta, mutta muun muassa opetusvälineisiin, työssäoppimisjaksoihin ja kesäjaksoon vastaajat olivat puolestaan tyytyväisiä. Työssäoppimis- ja kesäjaksot on palautteen mukaan ajoitettu hyvin maatalouden sesonkiaikoihin, jolloin on paras hetki oppia käytännön töiden kautta.
Maatalous kehittyy Euroopassa nopeasti. Uusia päätöksiä tehdään koko ajan ja niissä mukana pysyminen on haastavaa. Tulevaisuudessa maatalousalan koulutuksen on oltava entistä monipuolisempi ja laajempi. Käytännön töiden lisäksi valmistuneiden tulee hallita myös muita maatalouden osa-alueita; muun muassa alaan liittyvä lainsäädäntö, yrityksen johtaminen ja talousasioiden hoito.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaiseksi Ilmajoen toimipisteessä vuosina 2006–2011 maatalousperustutkinnon suorittamisen aloittaneet opiskelijat kokivat koulutuksen ja sen hyödyllisyyden työelämässä, mitkä olivat koulutuksen hyvät puolet ja missä on vielä kehitettävää. Tutkimus aloitettiin laatimalla kyselylomake. Se lähetettiin 148:lle kohderyhmään kuuluvalle henkilölle. Aineistoksi saatiin 40 vastausta. Vastausprosentti oli 27,03.
Tutkimuksella kerättiin koulutuskeskus Sedun opetusta kehittäville henkilöille palautetta maatalousalan perustutkinnosta Ilmajoella. Sen avulla kehittäjien on mahdollista saada tietoa mihin suuntaan opetusta ja opetussuunnitelmaa tulisi kehittää.
Tutkimuksen tuloksissa todettiin, että kokonaisuutena Sedun tarjoama maatalousalan koulutus on hyödyllinen ja tarpeellinen ennen siirtymistä työelämään. Tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden kaipaamaa monipuolisuutta koulutukseen voitaisiin saada yhteistyön avulla. Yleisaineisiin liittyvät kysymykset saivat negatiivisinta palautetta, mutta muun muassa opetusvälineisiin, työssäoppimisjaksoihin ja kesäjaksoon vastaajat olivat puolestaan tyytyväisiä. Työssäoppimis- ja kesäjaksot on palautteen mukaan ajoitettu hyvin maatalouden sesonkiaikoihin, jolloin on paras hetki oppia käytännön töiden kautta.