Äidin synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Parikka, Tiina; Määttä, Emmi (2015)
Parikka, Tiina
Määttä, Emmi
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061013057
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015061013057
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on koota tutkimustietoa äidin synnytyksen jälkeisistä psyykkisistä muutoksista. Tavoitteena on, että opinnäytetyötä voidaan käyttää ohjauksen tukena työelämässä ja alan opiskelijoiden tukimateriaalina. Opinnäytetyö on suunnattu terveysalan ammattihenkilöstölle ja alan opiskelijoille.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn vaiheita olivat tutkimuskysymysten asettaminen, alkuperäistutkimusten haku ja valinta, analyysi sekä tulosten esittäminen. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi tutkimusta ja tutkimusartikkelia. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty deduktiivista sisällönanalyysia. Pääluokat, joihin aineistoa haettiin, olivat synnytyksen jälkeinen herkistyminen, synnytyksen jälkeinen masennus ja lapsivuodepsykoosi.
Tulokset ovat kirjallisuutta tukevia. Niistä ilmenee, että synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset ovat yleisiä, osin jopa fysiologisia. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen kuuluu normaalina osana synnytyksestä toipumiseen. Sen kokee noin neljä viidestä synnyttäneestä äidistä. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin joka kymmenes synnyttänyt äiti. Lapsivuodepsykoosiin sairastuu keskimäärin yhdestä kahteen henkilöä tuhatta synnyttänyttä kohti.
Synnytyksen jälkeisten psyykkisten häiriöiden syitä ja riskitekijöitä löytyy kirjallisuudesta sekä muusta tutkitusta tiedosta runsaasti. Ne on jaettu pääasiassa ulkopuolelta tuleviin sekä biologisiin tekijöihin. Oireet ovat monimuotoisia, mutta hyvin samankaltaisia puhuttaessa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä lapsivuodepsykoosista. Baby bluesin oireistoon kuuluvat tyypillisimmillään itkuisuus ja mielialanvaihtelut, mutta oireet väistyvät yleensä parissa viikossa eivätkä ole laadultaan yhtä vakavia kuin häiriöissä.
Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Työn vaiheita olivat tutkimuskysymysten asettaminen, alkuperäistutkimusten haku ja valinta, analyysi sekä tulosten esittäminen. Kirjallisuuskatsaukseen valikoitui viisi tutkimusta ja tutkimusartikkelia. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty deduktiivista sisällönanalyysia. Pääluokat, joihin aineistoa haettiin, olivat synnytyksen jälkeinen herkistyminen, synnytyksen jälkeinen masennus ja lapsivuodepsykoosi.
Tulokset ovat kirjallisuutta tukevia. Niistä ilmenee, että synnytyksen jälkeiset psyykkiset muutokset ovat yleisiä, osin jopa fysiologisia. Synnytyksen jälkeinen herkistyminen kuuluu normaalina osana synnytyksestä toipumiseen. Sen kokee noin neljä viidestä synnyttäneestä äidistä. Synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu noin joka kymmenes synnyttänyt äiti. Lapsivuodepsykoosiin sairastuu keskimäärin yhdestä kahteen henkilöä tuhatta synnyttänyttä kohti.
Synnytyksen jälkeisten psyykkisten häiriöiden syitä ja riskitekijöitä löytyy kirjallisuudesta sekä muusta tutkitusta tiedosta runsaasti. Ne on jaettu pääasiassa ulkopuolelta tuleviin sekä biologisiin tekijöihin. Oireet ovat monimuotoisia, mutta hyvin samankaltaisia puhuttaessa synnytyksen jälkeisestä masennuksesta sekä lapsivuodepsykoosista. Baby bluesin oireistoon kuuluvat tyypillisimmillään itkuisuus ja mielialanvaihtelut, mutta oireet väistyvät yleensä parissa viikossa eivätkä ole laadultaan yhtä vakavia kuin häiriöissä.