Kuvituskriteeristön luominen oppimateriaalin selkokuvitusta varten Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykankaalle
Jolkkonen, Jenni (2015)
Jolkkonen, Jenni
Savonia-ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015060312231
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä asioita tulisi ottaa huomioon erityisryhmille suunnatun oppimateriaalin kuvituksessa; mitkä ovat ne kuvituksessa käytettävät piirteet, joilla erityisesti visuaalisen hahmottamisen vaikeuksia voidaan helpottaa? Työn alkuosassa käsitellään visuaalisen hahmottamisen, selkotekstin, selkojulkaisun ja selkokuvituksen käsitteitä. Tämän jälkeen käsitellään tarkemmin kuvittamiseen, kuvaelementteihin, sommitteluun ja väreihin liittyviä tekijöitä. Selvitetyn perusteella muodostetaan kriteeristö oppimateriaalin selkokuvitusta varten. Kriteeristö esitetään työn lopussa kirjallisena ohjeistona kuvaesimerkein havainnollistettuna. Kriteeristössä otetaan tässä vaiheessa huomioon ensisijaisesti valittu kohderyhmä, eli 5-6-vuotias lapsi, jolla on visuaalisen hahmottamisen ja oppimisen vaikeuksia.
Opinnäytetyössä selvitetään visuaaliseen hahmottamiseen liittyviä asioita käyttämällä apuna asiantuntijahaastatteluja. Lisäksi hyödynnetään visuaalisen hahmottamisen ja näkemisen aihepiiriä käsitteleviä tutkimuksia ja asiantuntija-artikkeleita. Kuvitukseen liittyvissä asioissa hyödynnetään tietolähteitä, jotka käsittelevät selkokieltä, selkokuvaa, kuvittamisen teoriaa, väriteoriaa sekä kuvituselementtejä. Prosessissa on mukana paljon ns. hiljaista tietoa, jota koostetaan yhteen hyödyntäen vuosien saatossa kertynyttä työkokemusta ja yhteistyötä eri kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Työssä on ollut mukana Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykankaan opetus- ja ohjaustoiminnan henkilöstön jäsenistä koostuva moniammatillinen tiimi. Opinnäytetyöprosessin eteenpäin viemisessä hyödynnetään kriittisrealistisen evaluaatioprosessin strategiaa, joka perustuu työtieteisiin, ja jonka taustalla on toimintatutkimus.
Työn tuloksena on tuotettu oppimateriaalin selkokuvitukselle kriteeristö, joka antaa hyvän rakennuspohjan selkokuvan tuottamiselle. Kriteeristö ei tarjoa valmista yksiselitteistä kaavaa luoda selkokuvia, vaan periaatteen, jonka avulla kuvittaja voi lähtökohtaisesti karsia kriteereihin perustuen kuvasta pois ne tekijät, jotka voidaan nähdä kaikista ongelmallisimpina kuvan hahmottamiselle.
Opinnäytetyössä selvitetään visuaaliseen hahmottamiseen liittyviä asioita käyttämällä apuna asiantuntijahaastatteluja. Lisäksi hyödynnetään visuaalisen hahmottamisen ja näkemisen aihepiiriä käsitteleviä tutkimuksia ja asiantuntija-artikkeleita. Kuvitukseen liittyvissä asioissa hyödynnetään tietolähteitä, jotka käsittelevät selkokieltä, selkokuvaa, kuvittamisen teoriaa, väriteoriaa sekä kuvituselementtejä. Prosessissa on mukana paljon ns. hiljaista tietoa, jota koostetaan yhteen hyödyntäen vuosien saatossa kertynyttä työkokemusta ja yhteistyötä eri kasvatusalan ammattilaisten kanssa. Työssä on ollut mukana Oppimis- ja ohjauskeskus Mäntykankaan opetus- ja ohjaustoiminnan henkilöstön jäsenistä koostuva moniammatillinen tiimi. Opinnäytetyöprosessin eteenpäin viemisessä hyödynnetään kriittisrealistisen evaluaatioprosessin strategiaa, joka perustuu työtieteisiin, ja jonka taustalla on toimintatutkimus.
Työn tuloksena on tuotettu oppimateriaalin selkokuvitukselle kriteeristö, joka antaa hyvän rakennuspohjan selkokuvan tuottamiselle. Kriteeristö ei tarjoa valmista yksiselitteistä kaavaa luoda selkokuvia, vaan periaatteen, jonka avulla kuvittaja voi lähtökohtaisesti karsia kriteereihin perustuen kuvasta pois ne tekijät, jotka voidaan nähdä kaikista ongelmallisimpina kuvan hahmottamiselle.