Tutkimuspyyntöpoikkeamien edellytyksiä ja seurauksia laboratoriotutkimusprosessissa
Illi, Nina (2015)
Illi, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810980
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2015052810980
Tiivistelmä
Yhteistyössä Lääkärikeskus Aavan kanssa tehdyssä opinnäytetyössä tutkitaan laboratoriotutkimusprosessin tutkimuspyyntöpoikkeamia, pre-preanalyyttisen vaiheen tutkimuspyynnön teon ja potilaan ohjauksen toteutumista sekä tutkimuspyyntöpoikkeamien ilmenemistä preanalyyttisessa vaiheessa.
Laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisessa vaiheessa tapahtuu tutkimuksesta riippuen noin 50 % koko prosessin virheistä. Preanalyyttista vaihetta edeltävässä pre-preanalyyttisessa vaiheessa tapahtuu osa näistä virheistä. Potilaan hoito edellyttää siihen liittyvien lakien, prosessien, laatujärjestelmien, potilasturvallisuuden ja asiakirjojen hallintaa.
Tutkimus toteutettiin keräämällä dokumenttiaineisto laboratorioista ja suorittamalla kyselytutkimukset lääkäreille ja laboratoriohenkilökunnalle. Aineistot analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysin menetelmää ja määrällisiä sisällön erittelyä ja tunnuslukuja.
Dokumenttiaineiston pohjalta ilmeni, että tutkimuspyyntöpoikkeamia ilmenee 1 % potilasmäärästä ja niistä yleisimpiä ovat koko tutkimuspyynnön puuttuminen ja potilaan ohjauksen virhe. Kyselytutkimusten pohjalta ilmeni, että tutkimuspyynnön teko ja potilaan ohjaus toteutuvat osittain. Poikkeamat ilmenevät preanalyyttisessa vaiheessa työn tehoa ja laatua heikentävinä tekijöinä. Poikkeamien dokumentointi ja niistä tiedottaminen ei toteudu täysin. Dokumentoinnin työtä kehittävä vaikutus koetaan osittaisena.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että poikkeamia syntyy säännöllisesti, mutta tutkimuspyynnön tekijät eivät ole niistä täysin tietoisia. Laboratoriossa poikkeamat havaitaan ja tiedostetaan niiden haittavaikutukset, mutta kirjaamisessa ja tiedottamisessa on ongelmia. Lääkärit ja laboratoriohenkilöstö ovat yhtä mieltä tutkimuspyynnön teon ja potilaan ohjauksen kehittämisestä, joita ovat tietojärjestelmän, viestinnän, tehtävänjaon ja työntekijöiden kehittäminen.
Laboratoriotutkimusprosessin preanalyyttisessa vaiheessa tapahtuu tutkimuksesta riippuen noin 50 % koko prosessin virheistä. Preanalyyttista vaihetta edeltävässä pre-preanalyyttisessa vaiheessa tapahtuu osa näistä virheistä. Potilaan hoito edellyttää siihen liittyvien lakien, prosessien, laatujärjestelmien, potilasturvallisuuden ja asiakirjojen hallintaa.
Tutkimus toteutettiin keräämällä dokumenttiaineisto laboratorioista ja suorittamalla kyselytutkimukset lääkäreille ja laboratoriohenkilökunnalle. Aineistot analysoitiin käyttäen laadullista sisällönanalyysin menetelmää ja määrällisiä sisällön erittelyä ja tunnuslukuja.
Dokumenttiaineiston pohjalta ilmeni, että tutkimuspyyntöpoikkeamia ilmenee 1 % potilasmäärästä ja niistä yleisimpiä ovat koko tutkimuspyynnön puuttuminen ja potilaan ohjauksen virhe. Kyselytutkimusten pohjalta ilmeni, että tutkimuspyynnön teko ja potilaan ohjaus toteutuvat osittain. Poikkeamat ilmenevät preanalyyttisessa vaiheessa työn tehoa ja laatua heikentävinä tekijöinä. Poikkeamien dokumentointi ja niistä tiedottaminen ei toteudu täysin. Dokumentoinnin työtä kehittävä vaikutus koetaan osittaisena.
Tutkimustuloksista voidaan päätellä, että poikkeamia syntyy säännöllisesti, mutta tutkimuspyynnön tekijät eivät ole niistä täysin tietoisia. Laboratoriossa poikkeamat havaitaan ja tiedostetaan niiden haittavaikutukset, mutta kirjaamisessa ja tiedottamisessa on ongelmia. Lääkärit ja laboratoriohenkilöstö ovat yhtä mieltä tutkimuspyynnön teon ja potilaan ohjauksen kehittämisestä, joita ovat tietojärjestelmän, viestinnän, tehtävänjaon ja työntekijöiden kehittäminen.