Improvement of the quality of insect-cell-derived, recombinant pro-VEGF-C
Uusitalo, Enni (2015)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Uusitalo, Enni
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198960
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198960
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli parantaa hyönteissolujen tuottaman, rekombinantti pro-VEGF-C:n laatua. Korkealaatuista pro-VEGF-C:tä tarvitaan biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja toistaiseksi sitä on saatavana vain rajallisissa määrin nisäkässolujen tuottamana. VEGF-C on viestimolekyyli, joka on välttämätön imusuoniston kasvulle. Sillä on myös keskeinen rooli monien sairauksien muodostumisessa ja siksi VEGF-C:n toimintaan kohdistettuja lääkkeitä kehitetään jatkuvasti.
Työ aloitettiin lisäämällä valmiiseen hyönteisekspressiovektoriin ampisilliini ja hygromysiini antibioottiresistenssigeenit yhdistelmä-DNA-tekniikalla, ja näin saatiin aikaan uusi vektori, pIZ-HygroA. PCR:llä monistettujen proteiinien calreticulinin, CDC37:n, PH4B:n, PDIA3:n ja syklofiliini B:n cDNA:t kloonattiin ensin TOPO vektoriin, jonka kautta uuteen pIZ-HygroA vektoriin. Nämä kyseiset proteiinit valittiin siksi, että niillä on ominaisuuksia, joiden oletetaan auttavan VEGF-C:n laskostumisessa. Uudet ekspressiovektorit transfektoitiin VEGF-C:tä tuottaviin hyönteissoluihin, joissa yllämainittujen auttajaproteiinien, sekä VEGF-C:n ilmentämistä ja laatua analysoitiin Western blot -menetelmällä, sekä bioanalyysillä, jolla mitataan VEGF-C:n aktiivisuutta.
Tutkimus saatiin suoritettua calreticulinin ja cyclophilin B:n osalta. Western blot -tulosten perusteella ei nähty eroa kovalenttisesti ja ei-kovalenttisesti sitoutuneiden VEGF-C dimeerien suhteessa ja hygromycin selektio näytti vaikuttavan alentavasti hyönteisolujen VEGF-C:n ekspressiotasoon. Ba/F3-VEGFR-3/EpoR-analyysissä kuitenkin nähtiin, että cyclophilin B:llä oli lievä vaikutus VEGF-C:n laatuun. Calreticulinilla vaikutusta ei havaittu. Tulosten varmistamiseksi, sekä tutkimuksen suorittamiseksi myös CDC37:llä, PH4B:lla ja PDIA3:lla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia.
Työ aloitettiin lisäämällä valmiiseen hyönteisekspressiovektoriin ampisilliini ja hygromysiini antibioottiresistenssigeenit yhdistelmä-DNA-tekniikalla, ja näin saatiin aikaan uusi vektori, pIZ-HygroA. PCR:llä monistettujen proteiinien calreticulinin, CDC37:n, PH4B:n, PDIA3:n ja syklofiliini B:n cDNA:t kloonattiin ensin TOPO vektoriin, jonka kautta uuteen pIZ-HygroA vektoriin. Nämä kyseiset proteiinit valittiin siksi, että niillä on ominaisuuksia, joiden oletetaan auttavan VEGF-C:n laskostumisessa. Uudet ekspressiovektorit transfektoitiin VEGF-C:tä tuottaviin hyönteissoluihin, joissa yllämainittujen auttajaproteiinien, sekä VEGF-C:n ilmentämistä ja laatua analysoitiin Western blot -menetelmällä, sekä bioanalyysillä, jolla mitataan VEGF-C:n aktiivisuutta.
Tutkimus saatiin suoritettua calreticulinin ja cyclophilin B:n osalta. Western blot -tulosten perusteella ei nähty eroa kovalenttisesti ja ei-kovalenttisesti sitoutuneiden VEGF-C dimeerien suhteessa ja hygromycin selektio näytti vaikuttavan alentavasti hyönteisolujen VEGF-C:n ekspressiotasoon. Ba/F3-VEGFR-3/EpoR-analyysissä kuitenkin nähtiin, että cyclophilin B:llä oli lievä vaikutus VEGF-C:n laatuun. Calreticulinilla vaikutusta ei havaittu. Tulosten varmistamiseksi, sekä tutkimuksen suorittamiseksi myös CDC37:llä, PH4B:lla ja PDIA3:lla tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia.