Asiakaskysely heikosti kantavien maiden kesäkorjuusta
Nuuhkarinen, Turkka (2015)
Nuuhkarinen, Turkka
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198935
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505198935
Tiivistelmä
Heikosti kantavien maiden puunkorjuuta on pyritty tehostamaan viime vuosikymmeninä. Tutkijat ovat päätelleet, että tulevina vuosina Suomen vuosittaisesta hakkuumäärästä jopa viidennes korjataan turvemailta. Korjuuta on saatu parannettua uusilla innovatiivisilla koneilla. Tässä edelläkävijänä on ollut ProSilva Oyj, joka on kehittänyt korjuukalustoaan vastaamaan tarpeita heikosti kantavien maiden korjuussa.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Metsä Groupin asiakkaiden mielipiteitä ProSilvan tela-alustaisilla hakkuukoneella ja kuormatraktorilla korjattujen kesäleimikoiden korjuujäljestä. Asiakkailta tiedusteltiin heidän kiinnostustaan osallistua kyselytutkimukseen. Jokaiselle leimikolle tehtiin laaja korjuujäljen tarkastus, jossa leimikolta mitattiin 10 koealaa. Leimikoiden omistajille lähetetyn kyselyn vastauksia voitiin verrata maastossa mitattuihin tuloksiin.
Kyselyn ja korjuujäljen tarkastusten tulokset korreloivat suurelta osin keskenään. Työn tuloksista voidaan päätellä asiakkaiden olleen pääsääntöisesti tyytyväisiä korjuun laatuun, mikä oli mahdollista havaita myös tehdyistä tarkastuksista. Tarkastettavat kohteet olivat keskenään erilaisia, mikä oli havaittavissa asiakkaiden mielipiteissä ilmenneinä pieninä eroavaisuuksina. Työstä saadulla tiedolla voidaan jatkossa kehittää työtapoja heikosti kantavilla mailla sekä parantaa yleistä tietämystä kyseisestä korjuumenetelmästä.
Opinnäytetyössä tarkasteltiin Metsä Groupin asiakkaiden mielipiteitä ProSilvan tela-alustaisilla hakkuukoneella ja kuormatraktorilla korjattujen kesäleimikoiden korjuujäljestä. Asiakkailta tiedusteltiin heidän kiinnostustaan osallistua kyselytutkimukseen. Jokaiselle leimikolle tehtiin laaja korjuujäljen tarkastus, jossa leimikolta mitattiin 10 koealaa. Leimikoiden omistajille lähetetyn kyselyn vastauksia voitiin verrata maastossa mitattuihin tuloksiin.
Kyselyn ja korjuujäljen tarkastusten tulokset korreloivat suurelta osin keskenään. Työn tuloksista voidaan päätellä asiakkaiden olleen pääsääntöisesti tyytyväisiä korjuun laatuun, mikä oli mahdollista havaita myös tehdyistä tarkastuksista. Tarkastettavat kohteet olivat keskenään erilaisia, mikä oli havaittavissa asiakkaiden mielipiteissä ilmenneinä pieninä eroavaisuuksina. Työstä saadulla tiedolla voidaan jatkossa kehittää työtapoja heikosti kantavilla mailla sekä parantaa yleistä tietämystä kyseisestä korjuumenetelmästä.