Tietomallin hyödyntäminen infrahankkeen laadunvalvonnassa : Isoisänsillan rakennuttaminen Helsingin Kalasatamaan
Peippo, Elina (2015)
Peippo, Elina
Turun ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188535
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201505188535
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia tietomallinnuksen käyttöä ja siitä saatuja hyötyjä sillanrakentamisen laadunhallinnassa. Tarkoituksena oli havainnollistaa mallintamisen tuomia uusia rakennustapoja ja menetelmiä sekä niiden vaikutuksia hankkeen toteutukseen. Uusia työmenetelmiä verrattiin perinteisiin laadunhallinnan tapoihin analysoiden saatuja hyötyjä ja kehitysehdotuksia pilottikohteen avulla.
Tietomallinnuksen tärkein tarkoitus on uudistaa työtapoja ja -menetelmiä parantamalla samalla hankkeen laatua ja vähentämällä kustannuksia. Hankkeen kustannussäästöt mahdollistuvat laadukkaamman organisoinnin ja hallinnan kautta. Tietomallinnusta on kokeiltu pilottikohteiden avulla ja monien eri tahojen yhteistyön tuloksena mallinnuksen tueksi on laadittu ohjeistuksia. BuildingSMART Finland julkaisee toukokuussa 2015 Yleiset inframallivaatimukset, joiden tarkoituksena on toimia ohjeina ja määräyksinä vieden kehitystä eteenpäin.
Pilottikohteista saadun tiedon perusteella tietomallinnuksen on koettu parantavan työmaan hahmottamista, aikataulusuunnittelua ja vähentävän virheiden muodostumista, mutta samalla se on vaatinut urakoitsijoilta uudenlaista tarkkuutta ja vienyt lisäksi ajallisesti työmaan resursseja. Myöskään mallien yhteensovittaminen ei ole ollut ongelmatonta ja joidenkin rakennusosien mallinnus on koettu haastavaksi. Lisäksi riskinä on automaation mahdollistavan koneen systemaattinen virhe ja tulkintatavoista sekä malliin syötettävästä väärästä tiedosta tai vanhentuneista tiedoista johtuvat virheet.
Mallintamisen kehittyessä uudet työmenetelmät mahdollistavat tietojen siirtymisen automaattisesti toteumamalliin kaikkien osapuolten nähtäville, mikä vähentää resurssitarvetta. Työkoneiden mallipohjaisen työskentelyn johdosta työn tarkkuus paranee pienentäen hukan määrää työmaalla. Tämä vaikuttaa olennaisesti kustannuksiin. Kehitys mahdollistaa erinäisten hankkeen turvallisuussuunnitelmien ja muiden turvallisuuteen ja laatuun vaikuttavien aineistojen saamisen suoraan mallista. Työmaa painottuu mallintamisen hyödyntämiseen ja sen hallintaan, jolloin keskittyminen työn kokonaisvaltaiseen organisointiin ja toteutukseen paranee.
Tietomallinnuksen tärkein tarkoitus on uudistaa työtapoja ja -menetelmiä parantamalla samalla hankkeen laatua ja vähentämällä kustannuksia. Hankkeen kustannussäästöt mahdollistuvat laadukkaamman organisoinnin ja hallinnan kautta. Tietomallinnusta on kokeiltu pilottikohteiden avulla ja monien eri tahojen yhteistyön tuloksena mallinnuksen tueksi on laadittu ohjeistuksia. BuildingSMART Finland julkaisee toukokuussa 2015 Yleiset inframallivaatimukset, joiden tarkoituksena on toimia ohjeina ja määräyksinä vieden kehitystä eteenpäin.
Pilottikohteista saadun tiedon perusteella tietomallinnuksen on koettu parantavan työmaan hahmottamista, aikataulusuunnittelua ja vähentävän virheiden muodostumista, mutta samalla se on vaatinut urakoitsijoilta uudenlaista tarkkuutta ja vienyt lisäksi ajallisesti työmaan resursseja. Myöskään mallien yhteensovittaminen ei ole ollut ongelmatonta ja joidenkin rakennusosien mallinnus on koettu haastavaksi. Lisäksi riskinä on automaation mahdollistavan koneen systemaattinen virhe ja tulkintatavoista sekä malliin syötettävästä väärästä tiedosta tai vanhentuneista tiedoista johtuvat virheet.
Mallintamisen kehittyessä uudet työmenetelmät mahdollistavat tietojen siirtymisen automaattisesti toteumamalliin kaikkien osapuolten nähtäville, mikä vähentää resurssitarvetta. Työkoneiden mallipohjaisen työskentelyn johdosta työn tarkkuus paranee pienentäen hukan määrää työmaalla. Tämä vaikuttaa olennaisesti kustannuksiin. Kehitys mahdollistaa erinäisten hankkeen turvallisuussuunnitelmien ja muiden turvallisuuteen ja laatuun vaikuttavien aineistojen saamisen suoraan mallista. Työmaa painottuu mallintamisen hyödyntämiseen ja sen hallintaan, jolloin keskittyminen työn kokonaisvaltaiseen organisointiin ja toteutukseen paranee.