Männyn jalostetun taimimateriaalin menestyminen istutuksissa läntisessä Lapissa
Saloniemi, Anne (2015)
Saloniemi, Anne
Lapin ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275151
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201504275151
Tiivistelmä
Männyn jalostetun siemenviljelymateriaalin kestävyydestä ja kasvusta ei Pohjois-Suomessa ole viimeaikaista tutkimustietoa, vaikka sille olisi käyttöä. Opinnäytetyöni taustalla on Metsähallituksen oma vertailututkimus. Sen avulla pyritään saamaan alustavaa tietoa männyn jalostetun taimimateriaalin menestymisestä metsänviljelyssä. Tulokset ja niiden analysointi auttavat Metsähallitusta taimimateriaalin valinnassa.
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, eroavatko jalostetun taimimateriaalin elävyys ja kasvu metsikkösiemenistä kasvatettuihin taimiin. Viljelykohteiksi on valittu Metsähallituksen entisen tiimijaon mukaiset Länsi-Lapin metsätiimit Kittilä, Ranua, Rovaniemi ja Tornionlaakso. Inventointi tehtiin syksyisin kasvukauden jälkeen vuosina 2010–2014. Kerättyä aineistoa analysoitiin suurimmaksi osaksi Excel-taulukkolaskennan avulla ja apuna pituuksien analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Siemenien alkuperä on tärkeä asia viljelyaineistoa valittaessa. Jalostettu siemen on perimältään laadukkaampaa ja kestävämpää. Tutkimukseni tulokset antavat kuitenkin viitteitä siihen, että jalostetun materiaalin elävyys läntisen Lapin alueella ei yllä metsikkötaimien tasolle, mutta pituuskasvu on hieman parempaa. Suuri myyräkanta vuonna 2011 aiheutti tuhoja kaikilla koealueilla.
Perustamalla uusia siemenviljelyksiä vanhoja pohjoisemmaksi, kuten nyt jo tehdäänkin, jalostetun viljelymateriaalin kasvu ja elävyys paranevat. Jotta jalostetun aineiston saatavuus kattaisi myös Pohjois-Suomen tarpeen, on toimijoiden tehtävä töitä jalostuksen eteen.
Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, eroavatko jalostetun taimimateriaalin elävyys ja kasvu metsikkösiemenistä kasvatettuihin taimiin. Viljelykohteiksi on valittu Metsähallituksen entisen tiimijaon mukaiset Länsi-Lapin metsätiimit Kittilä, Ranua, Rovaniemi ja Tornionlaakso. Inventointi tehtiin syksyisin kasvukauden jälkeen vuosina 2010–2014. Kerättyä aineistoa analysoitiin suurimmaksi osaksi Excel-taulukkolaskennan avulla ja apuna pituuksien analysoinnissa käytettiin SPSS-ohjelmaa.
Siemenien alkuperä on tärkeä asia viljelyaineistoa valittaessa. Jalostettu siemen on perimältään laadukkaampaa ja kestävämpää. Tutkimukseni tulokset antavat kuitenkin viitteitä siihen, että jalostetun materiaalin elävyys läntisen Lapin alueella ei yllä metsikkötaimien tasolle, mutta pituuskasvu on hieman parempaa. Suuri myyräkanta vuonna 2011 aiheutti tuhoja kaikilla koealueilla.
Perustamalla uusia siemenviljelyksiä vanhoja pohjoisemmaksi, kuten nyt jo tehdäänkin, jalostetun viljelymateriaalin kasvu ja elävyys paranevat. Jotta jalostetun aineiston saatavuus kattaisi myös Pohjois-Suomen tarpeen, on toimijoiden tehtävä töitä jalostuksen eteen.