Asukasosallisuuden kehittäminen Pohjois-Karjalan sote-hankkeessa
Nauska, Lilja (2015)
Nauska, Lilja
Humanistinen ammattikorkeakoulu
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163216
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201503163216
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää asukkaiden näkemyksiä osallisuudesta ja osallistumisesta Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen, ja herätellä alan toimijoita osallisuuden merkittävyyden ja vaikuttavuuden tiedostamiseen. Asukkaita kuulemalla oli tarkoitus löytää erilaisia, asukaslähtöisiä keinoja osallisuuden toteutumiseksi. Lisäksi opinnäytetyössä on pohdittu riskejä osallisuuden toteutumisen kannalta. Opinnäytetyössä on pyritty käsittelemään kaikenikäiset pohjoiskarjalaiset asukkaat, joko aineiston tai tietoperustan avulla.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi suositus asukasosallisuuden toteutuksesta ja arvioinnista, jossa esitellään erilaisia keinoja toteuttaa asukasosallisuutta mahdollisimman kattavasti ja erilaiset sidosryhmät huomioon ottaen. Toteutusehdotusten pohjalla on käytetty Pohjois-Karjalan sote-hankkeen luomaa asukasosallisuuden konseptia ”Asukkaiden marraskuuta”, joka toteutettiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2013. Arviointiosuudessa on keskitytty osallisuuden vaikuttavuuden arviointiin. Suosituksessa on myös esitetty perusteluja, miksi asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon ja sote-palvelujen kehittämistoimintaan on hyödyllistä.
Työn tilaaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallinnoima ja Pohjois-Karjalan kuntien sekä Heinäveden kanssa yhteistyössä luotu Pohjois-Karjalan sote-hanke on tilannut opinnäytetyön vastaamaan sote-järjestämislakiluonnoksen 30 § asettamiin vaatimuksiin asukasosallisuuden kehittämisestä. Mikäli lakiuudistus hyväksytään eduskunnassa, tulee asukkaat ottaa jatkossa mukaan kehittämään ja arvioimaan sote-palveluita. Osallisuuden ja sen toteuttamisen merkitys julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee siis tulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti.
Opinnäytetyön aineistossa kuultiin yhteensä noin 490 pohjoiskarjalaista asukasta. Aineisto kerättiin ja analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin, ja suurin osa tiedosta kerättiin Oikeusministeriön luoman Otakantaa.fi –sivustolle tehdyn verkkokyselyn kautta. Lisäksi tietoa kerättiin avoimissa yleisötilaisuuksissa, joista laadittuja kokousmuistioita on käytetty aineistopohjana. Jotta aineistoon saatiin lisää syvyyttä, järjestettiin myös teemahaastatteluita asukasosallisuudesta.
Työn keskeisimpinä tuloksina ovat asukkaiden tuomat näkemykset osallisuudesta, sen merkityksestä ja erilaisista osallistumisen tavoista tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja arviointia koskien. Osallisuuden mahdollistaminen koetaan myönteisenä kehityssuuntana, mutta epäilijöitä sen toteutumiseen ja onnistumiseen riittää – tärkeintä asukasosallisuuden kehittämisessä onkin luottamuksen kasvattaminen asukkaiden ja palvelujärjestelmän välillä.
Suositus asukasosallisuuden toteutuksesta ja arvioinnista tulee osaksi Pohjois-Karjalan sote-hankkeen luomaa raporttia, joka lähetetään Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnille maaliskuussa 2015. Raportissa tehdään esitys, miten alueen palveluja tulisi uudistaa. Raportin pohjalta kunnat päättävät osallistumisestaan tulevaisuudessa yhteiseen sote-tuotantoalueeseen. Tällöin myös asukasosallisuutta tulee toteuttaa sote-palveluissa uudella tavalla.
Opinnäytetyön tuotoksena syntyi suositus asukasosallisuuden toteutuksesta ja arvioinnista, jossa esitellään erilaisia keinoja toteuttaa asukasosallisuutta mahdollisimman kattavasti ja erilaiset sidosryhmät huomioon ottaen. Toteutusehdotusten pohjalla on käytetty Pohjois-Karjalan sote-hankkeen luomaa asukasosallisuuden konseptia ”Asukkaiden marraskuuta”, joka toteutettiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2013. Arviointiosuudessa on keskitytty osallisuuden vaikuttavuuden arviointiin. Suosituksessa on myös esitetty perusteluja, miksi asukkaiden osallistuminen päätöksentekoon ja sote-palvelujen kehittämistoimintaan on hyödyllistä.
Työn tilaaja, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallinnoima ja Pohjois-Karjalan kuntien sekä Heinäveden kanssa yhteistyössä luotu Pohjois-Karjalan sote-hanke on tilannut opinnäytetyön vastaamaan sote-järjestämislakiluonnoksen 30 § asettamiin vaatimuksiin asukasosallisuuden kehittämisestä. Mikäli lakiuudistus hyväksytään eduskunnassa, tulee asukkaat ottaa jatkossa mukaan kehittämään ja arvioimaan sote-palveluita. Osallisuuden ja sen toteuttamisen merkitys julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa tulee siis tulevaisuudessa kasvamaan voimakkaasti.
Opinnäytetyön aineistossa kuultiin yhteensä noin 490 pohjoiskarjalaista asukasta. Aineisto kerättiin ja analysoitiin kvalitatiivisin menetelmin, ja suurin osa tiedosta kerättiin Oikeusministeriön luoman Otakantaa.fi –sivustolle tehdyn verkkokyselyn kautta. Lisäksi tietoa kerättiin avoimissa yleisötilaisuuksissa, joista laadittuja kokousmuistioita on käytetty aineistopohjana. Jotta aineistoon saatiin lisää syvyyttä, järjestettiin myös teemahaastatteluita asukasosallisuudesta.
Työn keskeisimpinä tuloksina ovat asukkaiden tuomat näkemykset osallisuudesta, sen merkityksestä ja erilaisista osallistumisen tavoista tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä ja arviointia koskien. Osallisuuden mahdollistaminen koetaan myönteisenä kehityssuuntana, mutta epäilijöitä sen toteutumiseen ja onnistumiseen riittää – tärkeintä asukasosallisuuden kehittämisessä onkin luottamuksen kasvattaminen asukkaiden ja palvelujärjestelmän välillä.
Suositus asukasosallisuuden toteutuksesta ja arvioinnista tulee osaksi Pohjois-Karjalan sote-hankkeen luomaa raporttia, joka lähetetään Pohjois-Karjalan ja Heinäveden kunnille maaliskuussa 2015. Raportissa tehdään esitys, miten alueen palveluja tulisi uudistaa. Raportin pohjalta kunnat päättävät osallistumisestaan tulevaisuudessa yhteiseen sote-tuotantoalueeseen. Tällöin myös asukasosallisuutta tulee toteuttaa sote-palveluissa uudella tavalla.