Kielitietoinen kuntoutus : palvelumuotoilulla uuden palvelun kehittäminen maahanmuuttaneille

Abstract

Osalla maahanmuuttaneista suomen kielen taidot eivät ole edenneet toivotulla tavalla, johtuen fyysisen tai pyykkisen terveyden ongelmista, traumataustasta tai muuten vaikeasta elämäntilanteesta. Ilman suomen kielitaitoa voi olla vaikeaa kouluttautua tai työllistyä. 1.1.2025 voimaan tulevilla kotoutumis- ja työllisyyslakien uudistuksilla tavoitellaan maahanmuuttaneiden kotoutumisen nopeuttamista ja tehostamista. Tarvitaan uudenlaisia ja joustavia tapoja opiskella kieltä, tarjoten samalla toiminnan, osallisuuden ja onnistumisen kokemuksia. Opinnäytetyön viitekehys rakentui kyvykkyys-ajattelun, opinnollisen kuntoutuksen, kielitietoisuuden ja työpaikalla tapahtuvan kielenoppimisen ympärille.

Opinnäytetyö oli luonteeltaan tutkimuksellisen kehittämistyö. Sen tavoitteena oli mahdollistaa maahanmuuttaneen asiakkaan kyvykkyyksien kehittyminen kielitietoisen kuntoutuksen avulla. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää kunnalle palvelumuotoilun keinoin uusi opinnollisen kuntoutuksen periaatteisiin pohjautuva palvelu, jossa työtoimintaan tuotiin tukea asiakkaan kielitaidon kehittymiseen, vuorovaikutukseen sekä työpaikan toimintakulttuurin ja työtehtävien sisäistämiseen. Työympäristönä oli siivousalan yritys. Tutkimustehtävät liittyivät asiakasymmärryksen ja työnymmärryksen muodostamiseen. Tietoa kerättiin työpajalla kotoutumis- ja työllisyyspalveluiden työntekijöiltä, aikaisemmista asiakaspalautteista ja siivouskohteen esihenkilön sekä uuteen palveluun osallistuneiden asiakkaiden (N=3) haastatteluista. Aineistot analysoitiin teemoittelemalla ja saatuja tietoja hyödynnettiin palvelumuotoilussa. Palvelumuotoilu toteutettiin tuplatimanttimallilla. Tuotoksena syntyi kielitietoisen kuntoutuksen palvelumalli, joka on opinnäytetyö ohella luettavissa WordPress blogina https://kielitietoinenkuntoutus.wordpress.com/.

Palvelua testanneet asiakkaat kokivat toiminnan olleen hyvä tapa tutustua suomalaiseen työelämään, oppia työtehtäviä ja jopa työllistyä. Siivouspalveluiden esihenkilö näki palvelun olleen kaikkia osapuolia hyödyttävää. Jalkautuva ohjaajan tuki edisti työharjoittelijoiden suomen kielitaidon kehittymistä, työtehtävissä ohjaamista sekä useamman harjoittelijan osallistumisen siivoustyön harjoitteluun. Yllättävää oli, kuinka vahva asema englannin kielellä oli siivousyrityksessä: englannillakin oli mahdollista menestyä työssä ja myös edetä uralla. Työpaikalla oli myös valmiiksi monia hyvä kielitietoisia käytänteitä vuorovaikutuksen tueksi.

Kielitietoisuuden avulla voidaan mahdollistaa vieraskielisten osallistumista yhteiskunnan toimintaan ja saavuttaa itselleen tärkeäksi kokemiaan asioita. Jatkotutkimusaiheena olisi mielenkiintoista selvittää, tarjoaako kielitietoinen kuntoutus työpaikalla asiakkaille erilaisia rooleja ja onnistumisen mahdollisuuksia, kuin mitä luokkahuoneympäristö.