Salon kotihoitotiimien henkilöstömitoituksen arviointi
Vähäkangas, Marjo (2014)
Vähäkangas, Marjo
Turun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502262586
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502262586
Tiivistelmä
Salon kotihoitotiimien henkilöstömitoituksen arviointi on kehittämistyönä toteutettu opinnäytetyö. Aihe valikoitui esimiesten tarpeesta löytää objektiivinen tapa arvioida henkilöstömitoitusta tiimeittäin. Asiakastyöhön nähden tasaisella mitoituksella edistetään työntekijöiden työhyvinvointia sekä asiakkaiden tasalaatuisia palveluja. Objektiivisella arvioinnilla voidaan perustella henkilöstömitoituksen muutostarpeita ja lisätä avoimuutta arviointiprosessiin.
Kehittämistyön tavoitteet oli nähtävissä kahdella tasolla. Yleisesti työllä tavoiteltiin vanhuspalvelulain hengessä tapahtuvaa laadun varmistamista. Salon tasolla tavoitteena oli tehdä näkyväksi kotihoidon henkilöstömitoituksessa huomioitavia tekijöitä koko kotihoidon henkilöstölle. Toisena tavoitteena oli löytää mahdollisimman objektiivinen tapa kohdentaa henkilöstöresurssit kotihoito-tiimeihin niin, että ne kohdistuivat asiakastarpeisiin. Kolmantena tavoitteena oli tehdä henkilöstömitoitusarvioinnista pysyvä käytäntö vuositasolla.
Kehittämistyön kehittämismenetelminä käytettiin teemahaastattelua, sähköposti-ja lomakeky-selyjä sekä kokouksia. Teemahaastattelulla avattiin henkilöstömitoitukseen vaikuttuvia tekijöitä sekä niiden arvioimista. Tästä muodostui luettelo henkilöstömitoitukseen vaikuttavista tekijöistä. Mitattavissa olevat tekijät kerättiin Excel-taulukkoon, johon tiedot saatiin sähköposti- ja lomakekyselyiden avulla. Lisäksi työn arvioinnin sekä prosessin todentamisen apuna käytettiin kehittä-mistyön suunnitelmaan, kehittämispäiväkirjaa sekä muita syntyneitä dokumentteja.
Kaikkiaan asiakkaille pystyttiin tuottamaan sovitut palvelut, vaikka tiimien välillä oli eroja henkilöstömitoituksessa. Asetettu 50 %:n välittömän työajan tavoite ei toteutunut joka tiimissä. Osalle tiimeistä jäi enemmän aikaa muihin tehtäviin kuin välittömään asiakastyöhön ja osa tiimeistä ei pystynyt hoitamaan perustehtävää työajan puitteissa. Näihin vaikuttivat poissaolot sekä muut työnjakoon vaikuttavat lisähuomiot.
Kehittämistyön tavoitteet oli nähtävissä kahdella tasolla. Yleisesti työllä tavoiteltiin vanhuspalvelulain hengessä tapahtuvaa laadun varmistamista. Salon tasolla tavoitteena oli tehdä näkyväksi kotihoidon henkilöstömitoituksessa huomioitavia tekijöitä koko kotihoidon henkilöstölle. Toisena tavoitteena oli löytää mahdollisimman objektiivinen tapa kohdentaa henkilöstöresurssit kotihoito-tiimeihin niin, että ne kohdistuivat asiakastarpeisiin. Kolmantena tavoitteena oli tehdä henkilöstömitoitusarvioinnista pysyvä käytäntö vuositasolla.
Kehittämistyön kehittämismenetelminä käytettiin teemahaastattelua, sähköposti-ja lomakeky-selyjä sekä kokouksia. Teemahaastattelulla avattiin henkilöstömitoitukseen vaikuttuvia tekijöitä sekä niiden arvioimista. Tästä muodostui luettelo henkilöstömitoitukseen vaikuttavista tekijöistä. Mitattavissa olevat tekijät kerättiin Excel-taulukkoon, johon tiedot saatiin sähköposti- ja lomakekyselyiden avulla. Lisäksi työn arvioinnin sekä prosessin todentamisen apuna käytettiin kehittä-mistyön suunnitelmaan, kehittämispäiväkirjaa sekä muita syntyneitä dokumentteja.
Kaikkiaan asiakkaille pystyttiin tuottamaan sovitut palvelut, vaikka tiimien välillä oli eroja henkilöstömitoituksessa. Asetettu 50 %:n välittömän työajan tavoite ei toteutunut joka tiimissä. Osalle tiimeistä jäi enemmän aikaa muihin tehtäviin kuin välittömään asiakastyöhön ja osa tiimeistä ei pystynyt hoitamaan perustehtävää työajan puitteissa. Näihin vaikuttivat poissaolot sekä muut työnjakoon vaikuttavat lisähuomiot.