Matalan kynnyksen kohtaamispaikat murrostilassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö sisältää tutkimuksen matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen merkityksestä Satakunnan hyvinvointialueella, painottuen Keski-Satakunnan alueeseen, johon kuuluvat Nakkilan, Harjavallan, Kokemäen, Huittisten ja Euran kunnat. Työ toteutettiin yhdistämällä tilastoja ja teoriaperustaa alueella sijaitsevien matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen henkilö-kunnan haastatteluihin. Koska pääasiallinen tutkimustiedon hankintamenetelmä on haastattelut, tutkimuksen menetelmä on kvalitatiivinen, eli laadullinen menetelmä. Opinnäytetyön tutkimuksessa haluttiin selvittää kunkin kohtaamispaikan asiakasprofiilia yleisellä tasolla, asiakkaiden ja kohtaamisten määrää palvelun aukioloaikana, asiakkaiden palveluohjauksen tarpeista, sekä henkilökunnan omista mielipiteistä koskien työn merkitystä ja matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen tulevaisuutta ja alan kehittymistä. Opinnäyte-työssä haastateltiin sosiaalialan ammattilaisia, kohtaamispaikkojen asiakkaita ei opinnäytetyön tutkimuksen yhteydessä haastateltu. Haastattelut äänitettiin ja niistä on koostettu oleellinen materiaali, jota opinnäytetyön tilaaja, eli Satakunnan hyvinvointialue voi käyttää hyväkseen.

Tutkimus kohdistuu voimakkaaseen muutosaikaan, jolloin on käynnissä sosiaali- ja terveysalojen uudistus ja sen konkreettinen osa, eli hallinnollinen yhdistäminen. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa haastateltavat ilmaisevat huolensa matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminnan tulevaisuudesta ja huolen siitä, pysyvätkö palvelumuodon asiakkaat muutoksen tahdissa ja sopeutumaan muutokseen, vai tippuvatko he pois palvelumuodon piiristä. Esimerkiksi palveluverkkouudistuksessa on päätetty Harjavallan ja Kokemäen kuntien matalan kynnyksen kohtaamispaikkojen yhdistämisestä ja siirrosta Harjavaltaan, jolloin matalan kynnyksen palvelu Kokemäellä tosiasiallisesti loppuu.