Työhyvinvointihankkeen vaikuttavuus esimiestyöhön : Esimiesten kokemuksesta käsin
Nores-Syvänen, Nina (2015)
Nores-Syvänen, Nina
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2015
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502152236
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201502152236
Tiivistelmä
Esimiestyö sisältää haasteita ja paineita, jotka voivat kuormittaa esimiestä. On todettu, että esimiestyön laatu ja alaisten työhyvinvoinnin taso korreloivat keskenään. Työhyvinvoinnin tasolla on vaikutusta henkilöstökuluihin sekä kansantalouteen.
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Pohjola Terveys Oy:n asiakasorganisaatiolleen toteuttaman työhyvinvointihankkeen vaikuttavuutta esimiestyöhön ja esimiesten työhyvinvointiin. Tutkittavat työmuodot olivat koulutusmuotoinen ryhmävalmennus, yksilöcoaching ja ryhmäcoaching. Tutkimusmenetelminä toimivat kyselykaavake (N=33) sekä yksilölliset teemahaastattelut (N=5). Työmuotojen aikaisempien tutkimusten perusteella yksilö- ja ryhmäcoaching ovat tukeneet esimiestyötä, koulutusmuotoinen työmuoto vähemmän.
Tukea koettiin saaduksi hankkeesta keskimäärin niukasti tai jonkin verran. Alhaiseen vaikuttavuuteen saattoivat vaikuttaa hankkeen aikaisen tuen vähäinen määrä sekä hankkeen aikana tapahtuneet YT-neuvottelut ja organisaatiomuutos. Suurin vaikuttavuus näyttäisi olleen yksilöcoachingilla. Yksilöcoaching näytti tukeneen suoraan esimiehen itsereflektiota. Ryhmämuotoiset työmuodot mahdollistivat vertaistuen sekä esimiestyöhön että hankkeen aikaisissa YT-neuvotteluissa koettuihin haasteisiin. Vertaistuki lisääntyi myös työarjessa. Vertaistuki mahdollisti itsereflektion, esimerkiksi omien työtapojen pohtimisen sekä uusia näkökulmia.
Jatkuvaa tukea esimiestyölle voidaan pitää perusteltuna. Yksilötason toiveiden huomioiminen voidaan myös pitää perusteltuna, kun määritellään tuen laatua ja määrää. Haastattelujen osalta tuli ilmi myös esimiesten kokema kiire. Jotta esimiestyötä pystyttäisiin tukemaan mahdollisimman tehokkaasti, olisi hyvä selvittää koetun kiireen yleisyys sekä se, johtuuko kiireen kokemus työoloissa vai työntekijässä olevista tekijöistä.
Tässä opinnäytetyössä kartoitettiin Pohjola Terveys Oy:n asiakasorganisaatiolleen toteuttaman työhyvinvointihankkeen vaikuttavuutta esimiestyöhön ja esimiesten työhyvinvointiin. Tutkittavat työmuodot olivat koulutusmuotoinen ryhmävalmennus, yksilöcoaching ja ryhmäcoaching. Tutkimusmenetelminä toimivat kyselykaavake (N=33) sekä yksilölliset teemahaastattelut (N=5). Työmuotojen aikaisempien tutkimusten perusteella yksilö- ja ryhmäcoaching ovat tukeneet esimiestyötä, koulutusmuotoinen työmuoto vähemmän.
Tukea koettiin saaduksi hankkeesta keskimäärin niukasti tai jonkin verran. Alhaiseen vaikuttavuuteen saattoivat vaikuttaa hankkeen aikaisen tuen vähäinen määrä sekä hankkeen aikana tapahtuneet YT-neuvottelut ja organisaatiomuutos. Suurin vaikuttavuus näyttäisi olleen yksilöcoachingilla. Yksilöcoaching näytti tukeneen suoraan esimiehen itsereflektiota. Ryhmämuotoiset työmuodot mahdollistivat vertaistuen sekä esimiestyöhön että hankkeen aikaisissa YT-neuvotteluissa koettuihin haasteisiin. Vertaistuki lisääntyi myös työarjessa. Vertaistuki mahdollisti itsereflektion, esimerkiksi omien työtapojen pohtimisen sekä uusia näkökulmia.
Jatkuvaa tukea esimiestyölle voidaan pitää perusteltuna. Yksilötason toiveiden huomioiminen voidaan myös pitää perusteltuna, kun määritellään tuen laatua ja määrää. Haastattelujen osalta tuli ilmi myös esimiesten kokema kiire. Jotta esimiestyötä pystyttäisiin tukemaan mahdollisimman tehokkaasti, olisi hyvä selvittää koetun kiireen yleisyys sekä se, johtuuko kiireen kokemus työoloissa vai työntekijässä olevista tekijöistä.