Frekvensen samt uppkomsten av främre korsbandsskador bland kvinnliga handbollsspelare i Finland
Böckelman, Carolina (2014)
Böckelman, Carolina
Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501091141
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201501091141
Tiivistelmä
Tiivistelmä:
ACL- repeämä, eturistisidevamma, on vakava vaurio. Aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet että naisella on suurempi mahdollisuus loukkaantua eturistisidevammaan. Erilainen ruumiin rakenne, anatominen rakenne sekä hormonaalinen tila ovat ehdotettuja syitä tähän. Tämän tutkimuksen tavoite on kartoittaa kuinka moni suomalainen naiskäsipalloilija (joko aktiivinen tai ei aktiivinen) on loukkaantunut eturistisidevammaan sekä millaisissa tilanteissa loukkaantumiset ovat tapahtuneet. Tutkimuskysymykset ovat 1) Kuinka moni naiskäsipalloilija on loukkaantunut eturistisidevammaan Suomessa? 2) Miten vammat voidaan jakaa, ja mistä eturistisidevammat johtuvat. Tutkimuksessa on käytetty empiiristä tutkimusta, kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja aiheesta on tehty kirjallisuuskatsaus. Käytetyt tietokannat ovat PEDro, Pubmed ja google scholar. Lisäksi tutkimukseen on käytetty kahdeksaa artikkelia jotka käsittelevät eturistisidevammoja. Tutkimukseen osallistui 203 kpl naiskäsipalloilijaa Suomesta (60% koko kohderyhmästä), joten tutkimus voidaan katsoa validiksi. Tutkimus osoittaa, että yhdellä neljäsosalla (25%) vastaajista on ollut uransa aikana eturistisidevamma. Tämä voidaan katsoa hyvin hälyttäväksi. Erityisen paljon eturistisidevammoja esiintyi 18-19 ikäisistä pelaajista. Kyselyn tulos korreloi vastaaviin aikaisempiin tutkimuksiin ja osoittaa kolme (3) selkeätä tilannetta jossa ACL-vamma syntyy. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää pohjana jatkotutkimuksiin aiheesta. Aiheesta löytyy rajoitetusti aikaisempia tutkimuksia Suomessa, ja aihepiiriin ei ole perehdytty tarkasti aikaisemmin. Lisäksi tavoitteena on että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää ennaltaehkäisevien harjoitteluiden suunnitteluun, jotta eturistisidevammoja voitaisiin vähentää Suomessa. Tutkimus korreloi hyvin vastaaviin tutkimuksiin Norjasta ja kannustaa vastaavasti jatkotutkimuksiin jolloin tutkimusta hyväksikäyttäen voitaisiin suunnitella maanlaajuinen harjoitusohjelma, joka sekä ennaltaehkäisisi että tukisi suorituskyvyn kehittämistä käsipallossa ja näin ollen huomattavasti voisi vähentää eturistisidevammoja Suomen naiskäsipalloilijoiden joukossa. Tämä tutkimus on tehty toimeksiantona Suomen Käsipalloliitolta, toiminnanjohtaja Päivi Mitruselta.
ACL- repeämä, eturistisidevamma, on vakava vaurio. Aikaisemmin tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet että naisella on suurempi mahdollisuus loukkaantua eturistisidevammaan. Erilainen ruumiin rakenne, anatominen rakenne sekä hormonaalinen tila ovat ehdotettuja syitä tähän. Tämän tutkimuksen tavoite on kartoittaa kuinka moni suomalainen naiskäsipalloilija (joko aktiivinen tai ei aktiivinen) on loukkaantunut eturistisidevammaan sekä millaisissa tilanteissa loukkaantumiset ovat tapahtuneet. Tutkimuskysymykset ovat 1) Kuinka moni naiskäsipalloilija on loukkaantunut eturistisidevammaan Suomessa? 2) Miten vammat voidaan jakaa, ja mistä eturistisidevammat johtuvat. Tutkimuksessa on käytetty empiiristä tutkimusta, kvantitatiivista tutkimusmenetelmää ja aiheesta on tehty kirjallisuuskatsaus. Käytetyt tietokannat ovat PEDro, Pubmed ja google scholar. Lisäksi tutkimukseen on käytetty kahdeksaa artikkelia jotka käsittelevät eturistisidevammoja. Tutkimukseen osallistui 203 kpl naiskäsipalloilijaa Suomesta (60% koko kohderyhmästä), joten tutkimus voidaan katsoa validiksi. Tutkimus osoittaa, että yhdellä neljäsosalla (25%) vastaajista on ollut uransa aikana eturistisidevamma. Tämä voidaan katsoa hyvin hälyttäväksi. Erityisen paljon eturistisidevammoja esiintyi 18-19 ikäisistä pelaajista. Kyselyn tulos korreloi vastaaviin aikaisempiin tutkimuksiin ja osoittaa kolme (3) selkeätä tilannetta jossa ACL-vamma syntyy. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää pohjana jatkotutkimuksiin aiheesta. Aiheesta löytyy rajoitetusti aikaisempia tutkimuksia Suomessa, ja aihepiiriin ei ole perehdytty tarkasti aikaisemmin. Lisäksi tavoitteena on että tutkimustuloksia voitaisiin käyttää ennaltaehkäisevien harjoitteluiden suunnitteluun, jotta eturistisidevammoja voitaisiin vähentää Suomessa. Tutkimus korreloi hyvin vastaaviin tutkimuksiin Norjasta ja kannustaa vastaavasti jatkotutkimuksiin jolloin tutkimusta hyväksikäyttäen voitaisiin suunnitella maanlaajuinen harjoitusohjelma, joka sekä ennaltaehkäisisi että tukisi suorituskyvyn kehittämistä käsipallossa ja näin ollen huomattavasti voisi vähentää eturistisidevammoja Suomen naiskäsipalloilijoiden joukossa. Tämä tutkimus on tehty toimeksiantona Suomen Käsipalloliitolta, toiminnanjohtaja Päivi Mitruselta.