Työajanseurantajärjestelmän vaihtaminen ja sosiaalinen kestävyys

Abstract

Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030 sisältää koko maailmaa koskevat tavoitteet ja niiden alatavoitteet ja kunkin maan hallitus on vastuussa tavoitteiden saavuttamisesta. Suomi on sitoutunut Agenda2030:een oman kansallisen yhteiskuntasitoumuksen kautta. Sosiaalinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen kolmesta osa-alueesta ekologisen ja taloudellisen kestävyyden rinnalla. Kestävän kehityksen yhteydessä sosiaalista kestävyyttä voidaan kuvata hyvinvoinnin sosiaalisena perustana ja ellei perusta ole kunnossa, ihminen ei voi hyvin.

Työn ja muun elämän yhteensovittaminen korostuu hektisessä nyky-yhteiskunnassa. Liukuva työaika, poikkeavat työaikajärjestelyt, etätyö jne. ovat työaikajoustoja, joilla pyritään sovittelemaan yhteen työn ja vapaa-ajan vaatimuksia ja näin lisäämään työntekijän hyvinvointia.

Lähtökohtana opinnäytetyölle oli selvittää, miten työaika ja sen järjestäminen vaikuttavat yksilön sosiaaliseen kestävyyteen. Näkökulmana on itsensä ja oman työn johtaminen sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Opinnäytetyössä etsittiin vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Onko liukumasaldon määrällä ja jaksamisen kokemuksella yhteyttä? Millä tavoin työelämän joustoja hyödynnetään? Oliko järjestelmän käyttöönotto onnistunut?

Opinnäytetyö toteutettiin kyselytutkimuksena työajanseurantajärjestelmän vaihtoprojektin yhteydessä. Kohderyhmänä oli pääosin liukuvassa työajassa oleva työajanseurantajärjestelmää käyttävä henkilöstö. Kyselytuloksista etsittiin muuttujien välisiä riippuvuuksia. Opinnäytetyön tuloksina nousi esille mm. liukuvan työajan tärkeys työaikajoustona sekä työpäivän aloitus- ja lopetushetkien säännöllisyys ja niihin vaikuttavimmat tekijät. Työaikajärjestelmän käyttöönotto ilman perinteisiä käyttöönottokoulutuksia sopi kyselyyn vastanneille erittäin hyvin. Avoimista vastauksista saatiin tuloksena kehittämis- ja kouluttamisaiheita.

The sustainable development action program Agenda2030 contains the goals and their sub-goals for the entire world, and the government of each country is responsible for achieving the goals. Finland is committed to Agenda2030 through its own national social commitment. Social sustainability is one of the three areas of sustainable development, alongside ecological and economic sustainability. In the context of sustainable development, social sustainability can be described as the social foundation of well-being, and if the foundation is not in order, a person will not be well.

The co-ordination of work and the rest of life is emphasized in today's hectic society. Flexible working time, different working time arrangements, remote work, etc. are working time flexibilities that aim to reconcile the demands of work and free time and thus increase the employee's well-being.

The starting point for the thesis was to find out how working time and its organization affect an individual's social sustainability. The point of view is managing oneself and one's own work and reconciling work and the rest of life. The thesis looked for answers to the following questions: Is there a connection be-tween the amount of the credit balance and the experience of coping? In what ways are the flexibilities of working life utilized? Was the system implementation successful?

The thesis was carried out as a survey in connection with the replacement project of the working time tracking system. The target group was mainly personnel using a working time tracking system with flexible working hours. The survey results were searched for dependencies between variables. As the results of the thesis, e.g. the importance of flexible working hours as working time flexibility and the regularity of the starting and ending moments of the working day and the most influencing factors. The introduction of the working time system without traditional implementation training suited the survey respondents very well. The open answers resulted in development and training issues.