Yhtiömuodon muutos avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi verotuksen näkökulmasta
Klemettinen, Jenni (2014)
Klemettinen, Jenni
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519906
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121519906
Tiivistelmä
Opinnäyteyön tarkoituksena oli tutkia yritysmuodonmuutosta avoimesta yhtiöstä osakeyhtiöksi toimeksiantajayrityksessä. Tutkielman tavoitteena oli muodostaa kokonaiskäsitys yhtiömuotojen eroavaisuuksista ja selvittää, miten muutos osakeyhtiöksi käytännössä toteutetaan sekä minkälaisia vaikutuksia muutoksella on yrityksen toimintaan. Työssä haluttiin lisäksi tutkia, olisiko yritysmuodonmuutos verotuksellisesti edullisempi ratkaisu toimeksiantajayrityksessä. Työssä toimeksiantajayritys päädyttiin pitämään salassa yrittäjien toiveiden mukaisesti.
Työ toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena. Työn tietoperustan muodostivat avointa yhtiötä ja osakeyhtiötä koskeva ajantasainen lainsäädäntö, kirjallisuus ja sähköiset lähteet. Työn tutkimusmenetelminä käytettiin yrittäjäomistajien haastattelua ja tilinpäätöstietojen dokumenttianalyysia. Työssä konsultoitiin myös yrityksen kirjanpitäjää. Toimeksiantajayrityksen vuoden 2012 ja 2013 tilinpäätöstietojen pohjalta työn empiirisessä osiossa toteutettiin lisäksi avoimen yhtiön ja osakeyhtiön verotusta koskevat verolaskelmat.
Tulosten perusteella yritysmuodonmuutos osakeyhtiöksi on perusteltu ratkaisu toimeksiantajayrityksessä yrityksen toiminnan ja verotuksen kannalta. Yritysmuotojen suurimmat eroavaisuudet ilmenivät yhtiön hallinnossa, vastuunjaossa ja verotuksessa. Työssä havaittiin myös, että yri-tysmuodonmuutos avoimeksi yhtiöksi voidaan toteuttaa ilman veroseuraamuksia. Verolaskelmien toteutuneiden tulosten perusteella avoin yhtiö on nykyisellä tulotasolla verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto kokonaisverorasituksen kannalta lähes kaikissa laskelmien vaihtoehdoissa. Laskelmat osoittivat kuitenkin, että mikäli toimeksiantajayritys toimisi osakeyhtiönä, olisi palkan nostaminen yhtiöstä verotuksellisesti edullisempaa kuin osingonjako. Lisäksi laskelmat osoittivat, että osakeyhtiö muodostuu kokonaisverorasituksen kannalta edullisemmaksi vaihtoehdoksi silloin, kun osa tulosta nostetaan palkkana ja osa kevyesti huojennettuina pääomatulo-osinkoina. Tämä johtuu osin siitä, että yhtiö pystyy vähentämään osakkaille maksetun palkan ja palkan sivukulut verotuksessaan täysimääräisenä sekä siitä että, osingonjaossa osakkaat pystyvät nostamaan osan tuloista verovapaasti. Verotuksellisten etujen voidaan olettaa myös lisääntyvän tulevaisuudessa, mikäli yrityksen liikevaihto ja -voitto kasvavat.
Työ toteutettiin laadullisin menetelmin tapaustutkimuksena. Työn tietoperustan muodostivat avointa yhtiötä ja osakeyhtiötä koskeva ajantasainen lainsäädäntö, kirjallisuus ja sähköiset lähteet. Työn tutkimusmenetelminä käytettiin yrittäjäomistajien haastattelua ja tilinpäätöstietojen dokumenttianalyysia. Työssä konsultoitiin myös yrityksen kirjanpitäjää. Toimeksiantajayrityksen vuoden 2012 ja 2013 tilinpäätöstietojen pohjalta työn empiirisessä osiossa toteutettiin lisäksi avoimen yhtiön ja osakeyhtiön verotusta koskevat verolaskelmat.
Tulosten perusteella yritysmuodonmuutos osakeyhtiöksi on perusteltu ratkaisu toimeksiantajayrityksessä yrityksen toiminnan ja verotuksen kannalta. Yritysmuotojen suurimmat eroavaisuudet ilmenivät yhtiön hallinnossa, vastuunjaossa ja verotuksessa. Työssä havaittiin myös, että yri-tysmuodonmuutos avoimeksi yhtiöksi voidaan toteuttaa ilman veroseuraamuksia. Verolaskelmien toteutuneiden tulosten perusteella avoin yhtiö on nykyisellä tulotasolla verotuksellisesti edullisempi vaihtoehto kokonaisverorasituksen kannalta lähes kaikissa laskelmien vaihtoehdoissa. Laskelmat osoittivat kuitenkin, että mikäli toimeksiantajayritys toimisi osakeyhtiönä, olisi palkan nostaminen yhtiöstä verotuksellisesti edullisempaa kuin osingonjako. Lisäksi laskelmat osoittivat, että osakeyhtiö muodostuu kokonaisverorasituksen kannalta edullisemmaksi vaihtoehdoksi silloin, kun osa tulosta nostetaan palkkana ja osa kevyesti huojennettuina pääomatulo-osinkoina. Tämä johtuu osin siitä, että yhtiö pystyy vähentämään osakkaille maksetun palkan ja palkan sivukulut verotuksessaan täysimääräisenä sekä siitä että, osingonjaossa osakkaat pystyvät nostamaan osan tuloista verovapaasti. Verotuksellisten etujen voidaan olettaa myös lisääntyvän tulevaisuudessa, mikäli yrityksen liikevaihto ja -voitto kasvavat.