Tekoälyn hyödyntäminen vanhusten ympärivuorokautisessa asumisessa ja hoidossa
Hernesniemi, Anni (2024)
Hernesniemi, Anni
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038973
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405038973
Tiivistelmä
Ihmiset elävät maailmanlaajuisesti pidempään. Yli 80-vuotiaiden määrän odotetaan kolminkertaistuvan vuosina 2020–2050 ja nousevan 426 miljoonaan. Tämän väestörakenteen muutoksen vuoksi on valtava kysyntä luoville ratkaisuille, jotka vastaavat ikääntyneiden erityistarpeisiin. Kasvava elinajanodote ja halu itsenäiseen elämään lisäävät kysyntää tekoälypohjaisille ratkaisuille, jotka voivat tarjota yksilöllistä ja ennakoivaa hoitoa ikääntyvän väestön kohtaamien ongelmien ratkaisemiseksi.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa ja tiivistää olemassa olevaa kirjallisuutta tekoälyn hyödyntämisestä vanhusten ympärivuorokautisessa asumisessa ja hoidossa. Katsauksen tavoitteena on tutkia tekoälyn soveltamista vanhusten ympärivuorokautisessa asumisessa ja hoidossa keskittyen ymmärtämään sen teknologisten vaikutusten lisäksi myös sen sosioekonomisia ja eettisiä ulottuvuuksia. Tutkimuskysymyksiä ovat: Minkälaisia tekoälyratkaisuja on kehitetty ja hyödynnetty osana iäkkäiden henkilöiden hoitoa ympärivuorokautisissa hoitolaitoksissa sekä minkälaisia vaikutuksia tekoälyratkaisut ovat tuoneet iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisiin hoitolaitoksiin?
Opinnäytetyö toteutettiin systematisoituna kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineisto haettiin Cinahl, Medline, Pubmed, ScienceDirect ja Cochrane Library- viitetietokannoista maaliskuussa 2024. Haun tuloksena löytyi 385 artikkelia, joista opinnäytetyöhön valittiin yhdeksän (n=9) alkuperäistutkimusta määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Alkuperäistutkimusten laadunarviointi toteutettiin käyttäen JBI:n arviointikriteeristöä. Aineiston analyysi tapahtui teemoitteluna.
Tässä opinnäytetyössä löydettyjä tekoälyratkaisuja olivat robotit Guide, Cafe, Paro, Nao, AIBO, Hobbit, JustoCat, NeCoRo ja CuDDle sekä AIFASE-ergometrijärjestelmä ja haurauden tunnistamisessa käytetyt luokittelualgoritmit K-Nearest Neighbors (KNN), Decision Tree (DT) ja Support Vector Machines (SVM). Opinnäytetyössä tunnistettiin 8 pääkategoriaa, joita olivat tekoälyn vaikutus asukkaisiin, asukkaiden sitoutuminen ja vuorovaikutus robottien kanssa, tekoälyn vaikutus henkilöstöön ja läheisiin, tekoälyn tehokkuus ja käytettävyys, kustannustehokkuus ja toteutettavuus, haasteet ja suositukset, parannusehdotukset sekä tulevaisuuden suuntaviivat.
Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan päätellä, että tekoälyn integrointi vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon avaa kattavan maiseman mahdollisuuksia ja haasteita. Vaikka tutkimukset osoittavat, että tekoälyllä on potentiaalia asukkaiden hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden parantamisessa, tiedonkeruun ja kustannustehokkuuden kaltaiset esteet korostavat tarvetta hienosäätöön. Nämä näkemykset antavat tietoa poliittisille päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille, mutta ne myös korostavat jatkuvaa pyrkimystä teknologiseen kehitykseen, joka rikastuttaa hoitolaitoksissa asuvien ikääntyneiden aikuisten elämää.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa ja tiivistää olemassa olevaa kirjallisuutta tekoälyn hyödyntämisestä vanhusten ympärivuorokautisessa asumisessa ja hoidossa. Katsauksen tavoitteena on tutkia tekoälyn soveltamista vanhusten ympärivuorokautisessa asumisessa ja hoidossa keskittyen ymmärtämään sen teknologisten vaikutusten lisäksi myös sen sosioekonomisia ja eettisiä ulottuvuuksia. Tutkimuskysymyksiä ovat: Minkälaisia tekoälyratkaisuja on kehitetty ja hyödynnetty osana iäkkäiden henkilöiden hoitoa ympärivuorokautisissa hoitolaitoksissa sekä minkälaisia vaikutuksia tekoälyratkaisut ovat tuoneet iäkkäiden henkilöiden ympärivuorokautisiin hoitolaitoksiin?
Opinnäytetyö toteutettiin systematisoituna kirjallisuuskatsauksena ja tutkimusaineisto haettiin Cinahl, Medline, Pubmed, ScienceDirect ja Cochrane Library- viitetietokannoista maaliskuussa 2024. Haun tuloksena löytyi 385 artikkelia, joista opinnäytetyöhön valittiin yhdeksän (n=9) alkuperäistutkimusta määriteltyjen mukaanotto- ja poissulkukriteerien mukaisesti. Alkuperäistutkimusten laadunarviointi toteutettiin käyttäen JBI:n arviointikriteeristöä. Aineiston analyysi tapahtui teemoitteluna.
Tässä opinnäytetyössä löydettyjä tekoälyratkaisuja olivat robotit Guide, Cafe, Paro, Nao, AIBO, Hobbit, JustoCat, NeCoRo ja CuDDle sekä AIFASE-ergometrijärjestelmä ja haurauden tunnistamisessa käytetyt luokittelualgoritmit K-Nearest Neighbors (KNN), Decision Tree (DT) ja Support Vector Machines (SVM). Opinnäytetyössä tunnistettiin 8 pääkategoriaa, joita olivat tekoälyn vaikutus asukkaisiin, asukkaiden sitoutuminen ja vuorovaikutus robottien kanssa, tekoälyn vaikutus henkilöstöön ja läheisiin, tekoälyn tehokkuus ja käytettävyys, kustannustehokkuus ja toteutettavuus, haasteet ja suositukset, parannusehdotukset sekä tulevaisuuden suuntaviivat.
Tämän opinnäytetyön perusteella voidaan päätellä, että tekoälyn integrointi vanhusten ympärivuorokautiseen hoitoon avaa kattavan maiseman mahdollisuuksia ja haasteita. Vaikka tutkimukset osoittavat, että tekoälyllä on potentiaalia asukkaiden hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden parantamisessa, tiedonkeruun ja kustannustehokkuuden kaltaiset esteet korostavat tarvetta hienosäätöön. Nämä näkemykset antavat tietoa poliittisille päättäjille ja terveydenhuollon ammattilaisille, mutta ne myös korostavat jatkuvaa pyrkimystä teknologiseen kehitykseen, joka rikastuttaa hoitolaitoksissa asuvien ikääntyneiden aikuisten elämää.