Palkkahallinnon ulkoistamisen hyödyt
Sivula, Pyry (2024)
Sivula, Pyry
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028885
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405028885
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli avata palkkapalvelun ulkoistamista ja havaita sen hyödyt ulkoistavan yrityksen näkökulmasta. Tarkoituksena oli tuottaa tutkimus Silta Oy:n myynnin tueksi, jonka kanssa tämä tutkimus tehtiin yhteistyössä. Silta Oy:n asiantuntijoita haastattelemalla havaittiin useita hyötyjä, joita palkkahallinnon ulkoistava yritys voi saada.
Näiden tietojen pohjalta toteutettiin haastattelu hiljattain Siltaan ulkoistaneen yrityksen yhteyshenkilön kanssa ja lisäksi tutkimuksen tueksi tuotettiin kysely, joka lähetettiin usealle palkkapalvelunsa ulkoistaneen yrityksen yhteyshenkilölle. Tutkimuksessa käytettiin siis laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Pääpaino oli kuitenkin laadullisen tutkimuksen tuloksissa ja määrällisen tutkimuksen tuloksista pyrittiin havaitsemaan yhteneväisyyksiä, jotka tukevat jo aiemmin saatuja tuloksia. Tällä pyrittiin läpinäkyvän ja uskottavan johtopäätöksen tekemiseen.
Eri osa-alueiden asiantuntijoiden ja yhteyshenkilöiden kanssa käytyjen haastatteluiden pohjalta saatiin selkeitä tuloksia palkkahallinnon ulkoistamisen hyödyistä. Voitiin todeta, että järjestelmä- ja ohjelmistoinvestointien ansiosta Silta kykenee huomattavan laadukkaaseen ja tehokkaaseen palkkapalveluun. Investoinnit eivät kuitenkaan kasvata kustannuksia huomattavasti, koska ne voidaan jakaa useamman asiakkuuden kesken. Lisäksi kustannussäästöt, palkkatiimin tuki sekä riskienhallinta olivat asioita, joissa yrityksen nähtiin saavan hyötyjä palkkahallinnon ulkoistamisen jälkeen. Tehdyn tutkimuksen perusteella huomattiin, että löydetyt hyödyt ovat olleet myös palkkahallintoa ulkoistavien yritysten mielestä tärkeitä ja mukana keskusteluissa lähimenneisyydessä tehdyissä ulkoistusprojekteissa.
Työstä tuli tavoitteiden mukainen ja tarkoitukseen sopiva kokonaisuus, jota Silta voi käyttää uusien myyjien perehdyttämisessä sekä palkkapalvelun esittelyssä asiakkaalle. Tämän työn pohjalta syntyi myös jatkotutkimusideoita sisäisen ja ulkoisen palkkahallinnon välillä osaamisen ja henkilöstön vaihtuvuuden suhteen sekä korreloiko heikko palkanlaskenta henkilöstön vaihtuvuuden kanssa.
Näiden tietojen pohjalta toteutettiin haastattelu hiljattain Siltaan ulkoistaneen yrityksen yhteyshenkilön kanssa ja lisäksi tutkimuksen tueksi tuotettiin kysely, joka lähetettiin usealle palkkapalvelunsa ulkoistaneen yrityksen yhteyshenkilölle. Tutkimuksessa käytettiin siis laadullista ja määrällistä tutkimusmenetelmää. Pääpaino oli kuitenkin laadullisen tutkimuksen tuloksissa ja määrällisen tutkimuksen tuloksista pyrittiin havaitsemaan yhteneväisyyksiä, jotka tukevat jo aiemmin saatuja tuloksia. Tällä pyrittiin läpinäkyvän ja uskottavan johtopäätöksen tekemiseen.
Eri osa-alueiden asiantuntijoiden ja yhteyshenkilöiden kanssa käytyjen haastatteluiden pohjalta saatiin selkeitä tuloksia palkkahallinnon ulkoistamisen hyödyistä. Voitiin todeta, että järjestelmä- ja ohjelmistoinvestointien ansiosta Silta kykenee huomattavan laadukkaaseen ja tehokkaaseen palkkapalveluun. Investoinnit eivät kuitenkaan kasvata kustannuksia huomattavasti, koska ne voidaan jakaa useamman asiakkuuden kesken. Lisäksi kustannussäästöt, palkkatiimin tuki sekä riskienhallinta olivat asioita, joissa yrityksen nähtiin saavan hyötyjä palkkahallinnon ulkoistamisen jälkeen. Tehdyn tutkimuksen perusteella huomattiin, että löydetyt hyödyt ovat olleet myös palkkahallintoa ulkoistavien yritysten mielestä tärkeitä ja mukana keskusteluissa lähimenneisyydessä tehdyissä ulkoistusprojekteissa.
Työstä tuli tavoitteiden mukainen ja tarkoitukseen sopiva kokonaisuus, jota Silta voi käyttää uusien myyjien perehdyttämisessä sekä palkkapalvelun esittelyssä asiakkaalle. Tämän työn pohjalta syntyi myös jatkotutkimusideoita sisäisen ja ulkoisen palkkahallinnon välillä osaamisen ja henkilöstön vaihtuvuuden suhteen sekä korreloiko heikko palkanlaskenta henkilöstön vaihtuvuuden kanssa.