Mhy Pohjois-Pirkan asiakkaiden suhtautuminen riistametsänhoitoon
Suokas, Arttu (2024)
Suokas, Arttu
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405018611
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405018611
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan asiakkaiden suhtautumista riistametsänhoitoon. Työssä selvitettiin asiakkaiden yleistä suhtautumista riistametsänhoitoon ja tietotasoa riistametsänhoidosta. Työssä selvitettiin myös asiakkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä riistametsänhoidosta sekä heidän riistametsänhoidon harjoittamistaan.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselytutkimuksen avulla tammikuussa 2024. Kysely lähetettiin sähköpostilla kaikille Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan asiakkaille, jotka ovat yhdistyksen jäseniä ja joilla oli asiakasrekisteriin tallennettuna sähköpostiosoite. Vastausaikaa annettiin kaksi viikkoa, jonka aikana vastauksia kertyi 724. Kysely lähetettiin 2778 asiakkaalle, joista se tavoitti 2576, joten vastausprosentiksi muodostui 28,1 %. Tuloksia analysoitiinmäärällisellä analyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan asiakkaat suhtautuivat valtaosin myönteisesti riistametsänhoitoon ja aihe oli vastaajille jokseenkin tuttu. 80 % vastaajista oli kuullut aiheesta ainakin jotain. Metsästystä harrastaville vastaajille riistametsänhoito oli useimmin käsitteenä tuttu, ja heistä suurin osa oli harjoittanut riistametsänhoitoa omalla tilallaan.
Riistametsänhoitoon liittyvistä keinoista tunnetuimpia ja eniten käytettyjä olivat riistatiheiköiden säästäminen ja sekametsän suosiminen. Sertifikaateissa mainitut riistaan liittyvät vaatimukset olivat vastaajille vieraita. Vastaajien mielestä riistan huomioimista tulisi lisätä metsien hoidossa ja aihetta pitäisi nostaa esille. Tulosten mukaan suurin syy siihen, että metsänomistajat eivät harjoita riistametsänhoitoa, oli tiedon puute aiheesta. Toiseksi merkittäväksi syyksi nousi se, että metsänomistaja ei itse harrasta metsästystä, minkä takia riistametsänhoitoa ei harjoiteta. Jatkotoimenpiteenä voisi suunnitella aiheeseen liittyvän koulutuksen.
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselytutkimuksen avulla tammikuussa 2024. Kysely lähetettiin sähköpostilla kaikille Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan asiakkaille, jotka ovat yhdistyksen jäseniä ja joilla oli asiakasrekisteriin tallennettuna sähköpostiosoite. Vastausaikaa annettiin kaksi viikkoa, jonka aikana vastauksia kertyi 724. Kysely lähetettiin 2778 asiakkaalle, joista se tavoitti 2576, joten vastausprosentiksi muodostui 28,1 %. Tuloksia analysoitiinmäärällisellä analyysillä.
Tutkimuksen tulosten perusteella Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan asiakkaat suhtautuivat valtaosin myönteisesti riistametsänhoitoon ja aihe oli vastaajille jokseenkin tuttu. 80 % vastaajista oli kuullut aiheesta ainakin jotain. Metsästystä harrastaville vastaajille riistametsänhoito oli useimmin käsitteenä tuttu, ja heistä suurin osa oli harjoittanut riistametsänhoitoa omalla tilallaan.
Riistametsänhoitoon liittyvistä keinoista tunnetuimpia ja eniten käytettyjä olivat riistatiheiköiden säästäminen ja sekametsän suosiminen. Sertifikaateissa mainitut riistaan liittyvät vaatimukset olivat vastaajille vieraita. Vastaajien mielestä riistan huomioimista tulisi lisätä metsien hoidossa ja aihetta pitäisi nostaa esille. Tulosten mukaan suurin syy siihen, että metsänomistajat eivät harjoita riistametsänhoitoa, oli tiedon puute aiheesta. Toiseksi merkittäväksi syyksi nousi se, että metsänomistaja ei itse harrasta metsästystä, minkä takia riistametsänhoitoa ei harjoiteta. Jatkotoimenpiteenä voisi suunnitella aiheeseen liittyvän koulutuksen.