Lentoliikenteen muutos Suomen Etelämanner-operaatioissa 2009–2020
Mertamo, Ville (2024)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404288156
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404288156
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö tarkasteli Suomen Etelämanner-ohjelmaan liittyviä lentokuljetuksia Etelämantereella vuosien 2009–2020 välillä ja lentoihin liittyviä muutostekijöitä. Opinnäytetyössä käsiteltiin logistiikkasuunnitteluprosessia, riskienhallintakäytäntöjä, vuosittaisia tutkimusasemalle ilmateitse kuljetettuja rahteja sekä kestävyyteen liittyviä näkökohtia, kuten jätehuoltoa ja pakkaamista. Yleisesti ottaen logistiikkatoiminnot pyrkivät tukemaan tieteellistä työtä tutkimusasemalla kustannustehokkaasti ottaen huomioon käytettävän kuljetuskaluston asettamat haasteet kuljetusketjussa sekä rajalliset resurssit unohtamatta erittäin haastavia olosuhteita Etelämantereella. Vuotuiset ympäristöraportit tarjosivat yksityiskohtia vuosittaisista retkikuntien koosta, aseman ylläpitotoimista ja kausittain energiantuotannossa poltettujen materiaalien määristä. FINNARPin henkilökunnan kanssa tehdyt haastattelut tarjosivat sisäpiirin näkökulmia siihen, miten rahoitustasot, yhteistyö kumppaneiden kanssa ja tutkimustarpeet vaikuttivat vuotuisiin kuljetussuunnitelmiin.
Tutkimus on selittävä tapaustutkimus, jossa pyritään kokoamaan tietoa lentokuljetuksista Etelämantereelle ja sieltä pois vuosien 2009–2020 ajalta. Tämä toteutettiin haastattelemalla henkilöitä, jotka ovat olleet tekemisissä aiheen kanssa kyseisenä ajanjaksona. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva lentokuljetuksista ja niihin toteutukseen sekä suunnitteluun vaikuttavista seikoista. Tutkimuksen lähestymistapa oli aluksi kvantitatiivinen, jossa pyrittiin selvittämään lentokuljetusten kokonaiskuva tarkastelemalla vuosittaisia kuljetusmääriä lentorahdin ja matkustajien osalta taulukoiden avulla. Kvantitatiivisen analyysin lisäksi tarvittiin kvalitatiivista analyysiä, joka toteutettiin haastattelujen avulla. Lisäksi tehtiin vertailua FINNARPin toiminnan ja riskienhallintastandardin ISO 31000:n käytäntöjen välillä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen Etelämantereelle suuntautuvien lentokuljetusten keskeisiä tekijöitä. Lukuun ottamatta muutamia huippukausia, rahdin ja matkustajamäärien välillä ei havaittu merkittävää vaihtelua eri kausien välillä. Kestävän logistiikan periaatteiden mukaisesti pakkausmateriaaleja vähentämällä saadaan sekä optimoitua lentorahdin määrää että vähennettyä poisvietävän jätteen määrää. Yhtenä opinnäytetyön päätarkoituksista oli antaa kattava kuva lentokuljetusten toteuttamisesta Etelämantereelle valitulta ajanjaksolta. Jatkotutkimusaiheet voisivat koskea sääolojen vaikutuksista lentotoimintaan ja viestintävälineiden käytöstä tutkimusasemien välillä lentotoiminnan mahdollistamisessa.
Tutkimus on selittävä tapaustutkimus, jossa pyritään kokoamaan tietoa lentokuljetuksista Etelämantereelle ja sieltä pois vuosien 2009–2020 ajalta. Tämä toteutettiin haastattelemalla henkilöitä, jotka ovat olleet tekemisissä aiheen kanssa kyseisenä ajanjaksona. Tavoitteena oli saada kokonaiskuva lentokuljetuksista ja niihin toteutukseen sekä suunnitteluun vaikuttavista seikoista. Tutkimuksen lähestymistapa oli aluksi kvantitatiivinen, jossa pyrittiin selvittämään lentokuljetusten kokonaiskuva tarkastelemalla vuosittaisia kuljetusmääriä lentorahdin ja matkustajien osalta taulukoiden avulla. Kvantitatiivisen analyysin lisäksi tarvittiin kvalitatiivista analyysiä, joka toteutettiin haastattelujen avulla. Lisäksi tehtiin vertailua FINNARPin toiminnan ja riskienhallintastandardin ISO 31000:n käytäntöjen välillä.
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen Etelämantereelle suuntautuvien lentokuljetusten keskeisiä tekijöitä. Lukuun ottamatta muutamia huippukausia, rahdin ja matkustajamäärien välillä ei havaittu merkittävää vaihtelua eri kausien välillä. Kestävän logistiikan periaatteiden mukaisesti pakkausmateriaaleja vähentämällä saadaan sekä optimoitua lentorahdin määrää että vähennettyä poisvietävän jätteen määrää. Yhtenä opinnäytetyön päätarkoituksista oli antaa kattava kuva lentokuljetusten toteuttamisesta Etelämantereelle valitulta ajanjaksolta. Jatkotutkimusaiheet voisivat koskea sääolojen vaikutuksista lentotoimintaan ja viestintävälineiden käytöstä tutkimusasemien välillä lentotoiminnan mahdollistamisessa.