Vuorovaikutuksen kehittäminen etäjohdetussa työyhteisössä
Heikkinen, Seija (2024)
Heikkinen, Seija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404116262
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404116262
Tiivistelmä
Etätyö on lisääntynyt viime vuosina. Vuorovaikutuksen merkitys on aiheena tärkeä, koska vuorovaikutuksella on vaikutusta esimerkiksi koettuun työhyvinvointiin. Opinnäytetyön toimeksiantajana oli Oulujärvi Leader ry, jonka työntekijät työskentelevät pääsääntöisesti etänä. Opinnäytetyön tavoite oli kehittää etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta. Työyhteisölle laadittiin tulevaisuuden kehittämismalli vuorovaikutusta parantavista toimintatavoista. Metodologiaksi valikoitui pehmeä systeemianalyysi, koska se mahdollisti työyhteisön osallistumisen kehittämiseen sekä erilaisten näkökulmien
esilletuomisen.
Opinnäytetyön ensimmäisen vaiheen tarkoitus oli kuvailla jäsentymätön ongelma kehittämistarpeesta, jossa määriteltiin opinnäytetyön aihe, tarve, tarkoitus ja tavoite sekä käytettävä tutkimusmetodologia. Toisen vaiheen tarkoitus oli kuvailla
vuorovaikutuksen nykytila. Kehittämiskysymykset olivat: Mitä ovat etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksen nykyiset onnistumiset? Mitä ovat etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksen mahdolliset haasteet? Vastauksia etsittiin aivoriihessä 7.6.2023, jossa onnistumisista nousi esille vapaus, joustavuus, työn tauottaminen, työn tehokkuus ja keskittyminen, sovelluksilla käytävä kommunikaatio, monipuolinen työskentelymahdollisuus, vuorovaikutus, luottamus ja säännölliset
viikoittaiset Teams-viikkopalaverit. Haasteita olivat itsensä ilmaiseminen, tunne ulkopuolisuudesta, tarve tavata, opastus ja neuvonta sekä mahdollisuus väärinkäsityksiin.
Kolmannen vaiheen tarkoitus oli selvittää järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä mitä aiheesta on jo tutkittu. Kirjallisuuskatsauksen kehittämiskysymys oli: Mitkä tekijät edistävät etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta? Aineisto koostui (N=1242) viitteestä,
joista valittiin sisäänottokriteerien sekä (JBI) laadun arvioinnin perusteella (N=7) viitettä. Tulosten perusteella vuorovaikutusta edistävät etäjohtamiseen, etätyön työtapoihin, itseohjautuvuuteen, luottamukseen, osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, viestintään, vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen liittyvät tekijät. Neljännen vaiheen tarkoitus oli kuvailla etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksen tulevaisuusmalli. Kehittämiskysymys oli: Millä vuorovaikutuksen menetelmillä etäjohdettua työyhteisöä voidaan kehittää? Tulevaisuusmalli kuvailtiin aivoriihessä 4.9.2023, jossa nousi esille neljä pääteemaa: virtuaalinen vuorovaikutus, vuorovaikutus läsnä ollen, osaamisen kehittäminen sekä vuorovaikutustilanteiden organisointi.
Opinnäytetyön viidennen vaiheen tarkoitus oli vertailla ratkaisumalleja nykyhetkeen. Kehittämiskysymys oli: Mitä etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksessa pitää muuttaa verrattuna nykyhetkeen? Tulevaisuusmallin vertailu nykyhetkeen kuvailtiin aivoriihessä 15.9.2023, jossa nousi esille kolme pääteemaa; läsnä ollen tapaamisten kehittäminen, WhatsApp -sovelluksen käytäntöjen kehittäminen sekä Teamsin käytön ja osaamisen kehittäminen.
Kuudennen vaiheen tarkoitus oli kuvailla kehittämismalli etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta parantavista toimintatavoista. Kehittämiskysymys oli: Millä toiminnoilla etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta toteutetaan? Kehittämismalli laadittiin aivoriihessä 15.9.2023, jossa nousi esille kuusi kehittämisteemaa: 1) läsnä ollen tapaamiset 2) osaamisen kehittäminen, 3) sähköinen kalenterin käyttäminen 4) vapaamuotoiset Teams-tapaamiset, 5) nykyinen toimistopalaveri 6) sekä WhatsApp-sovelluksen käyttäminen. Kehittämismalli sisältää tavoitteen, mitä toimintoja kehitetään, niiden perustelut sekä toimintojen organisoinnin ja toteutuksen. Aivoriihien aineistot analysoitiin mukaillen ongelmaperusteista oppimisen menetelmää
(Problem-Based Learning).
Seitsemännen vaiheen tarkoitus oli kuvata kehittämismallin toimeenpanoa varten käyttöönottosuunnitelma Ottawa-mallin mukaisesti. Kehittämiskysymyksenä oli: Miten käyttöönotetaan etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta kehittävä kehittämismalli? Käyttöönottosuunnitelma laadittiin aivoriihessä 15.9.2023, jossa toimenpi teiksi kirjattiin kehittämismalliin nostetut teemat. Suunnitelma sisältää tavoitteen, toimenpiteet, aikataulun, mittarit, arvioinnin ja vastuuhenkilön. Prosessin aikana käytyjen keskustelujen myötä työyhteisön yhteinen ymmärrys etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksesta ja sitä parantavista tekijöistä lisääntyi, ja asioita on helpompi nostaa esille myös jatkossa.
Jatkokehittämishaasteina ehdotetaan virtuaalisen vuorovaikutuksen kehittämistä yhdistyksen hallituksen jäsenten kesken, tai hallituksen jäsenten ja henkilöstön välillä. Etäjohtamisen toteutumisen vertailu eri järjestöorganisaatioissa olisi myös mielenkiintoista. Vertailu voisi perustua vertaisoppimiseen.
esilletuomisen.
Opinnäytetyön ensimmäisen vaiheen tarkoitus oli kuvailla jäsentymätön ongelma kehittämistarpeesta, jossa määriteltiin opinnäytetyön aihe, tarve, tarkoitus ja tavoite sekä käytettävä tutkimusmetodologia. Toisen vaiheen tarkoitus oli kuvailla
vuorovaikutuksen nykytila. Kehittämiskysymykset olivat: Mitä ovat etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksen nykyiset onnistumiset? Mitä ovat etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksen mahdolliset haasteet? Vastauksia etsittiin aivoriihessä 7.6.2023, jossa onnistumisista nousi esille vapaus, joustavuus, työn tauottaminen, työn tehokkuus ja keskittyminen, sovelluksilla käytävä kommunikaatio, monipuolinen työskentelymahdollisuus, vuorovaikutus, luottamus ja säännölliset
viikoittaiset Teams-viikkopalaverit. Haasteita olivat itsensä ilmaiseminen, tunne ulkopuolisuudesta, tarve tavata, opastus ja neuvonta sekä mahdollisuus väärinkäsityksiin.
Kolmannen vaiheen tarkoitus oli selvittää järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ja induktiivisen sisällönanalyysin menetelmällä mitä aiheesta on jo tutkittu. Kirjallisuuskatsauksen kehittämiskysymys oli: Mitkä tekijät edistävät etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta? Aineisto koostui (N=1242) viitteestä,
joista valittiin sisäänottokriteerien sekä (JBI) laadun arvioinnin perusteella (N=7) viitettä. Tulosten perusteella vuorovaikutusta edistävät etäjohtamiseen, etätyön työtapoihin, itseohjautuvuuteen, luottamukseen, osaamisen kehittämiseen, työhyvinvointiin, viestintään, vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen liittyvät tekijät. Neljännen vaiheen tarkoitus oli kuvailla etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksen tulevaisuusmalli. Kehittämiskysymys oli: Millä vuorovaikutuksen menetelmillä etäjohdettua työyhteisöä voidaan kehittää? Tulevaisuusmalli kuvailtiin aivoriihessä 4.9.2023, jossa nousi esille neljä pääteemaa: virtuaalinen vuorovaikutus, vuorovaikutus läsnä ollen, osaamisen kehittäminen sekä vuorovaikutustilanteiden organisointi.
Opinnäytetyön viidennen vaiheen tarkoitus oli vertailla ratkaisumalleja nykyhetkeen. Kehittämiskysymys oli: Mitä etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksessa pitää muuttaa verrattuna nykyhetkeen? Tulevaisuusmallin vertailu nykyhetkeen kuvailtiin aivoriihessä 15.9.2023, jossa nousi esille kolme pääteemaa; läsnä ollen tapaamisten kehittäminen, WhatsApp -sovelluksen käytäntöjen kehittäminen sekä Teamsin käytön ja osaamisen kehittäminen.
Kuudennen vaiheen tarkoitus oli kuvailla kehittämismalli etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta parantavista toimintatavoista. Kehittämiskysymys oli: Millä toiminnoilla etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta toteutetaan? Kehittämismalli laadittiin aivoriihessä 15.9.2023, jossa nousi esille kuusi kehittämisteemaa: 1) läsnä ollen tapaamiset 2) osaamisen kehittäminen, 3) sähköinen kalenterin käyttäminen 4) vapaamuotoiset Teams-tapaamiset, 5) nykyinen toimistopalaveri 6) sekä WhatsApp-sovelluksen käyttäminen. Kehittämismalli sisältää tavoitteen, mitä toimintoja kehitetään, niiden perustelut sekä toimintojen organisoinnin ja toteutuksen. Aivoriihien aineistot analysoitiin mukaillen ongelmaperusteista oppimisen menetelmää
(Problem-Based Learning).
Seitsemännen vaiheen tarkoitus oli kuvata kehittämismallin toimeenpanoa varten käyttöönottosuunnitelma Ottawa-mallin mukaisesti. Kehittämiskysymyksenä oli: Miten käyttöönotetaan etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutusta kehittävä kehittämismalli? Käyttöönottosuunnitelma laadittiin aivoriihessä 15.9.2023, jossa toimenpi teiksi kirjattiin kehittämismalliin nostetut teemat. Suunnitelma sisältää tavoitteen, toimenpiteet, aikataulun, mittarit, arvioinnin ja vastuuhenkilön. Prosessin aikana käytyjen keskustelujen myötä työyhteisön yhteinen ymmärrys etäjohdetun työyhteisön vuorovaikutuksesta ja sitä parantavista tekijöistä lisääntyi, ja asioita on helpompi nostaa esille myös jatkossa.
Jatkokehittämishaasteina ehdotetaan virtuaalisen vuorovaikutuksen kehittämistä yhdistyksen hallituksen jäsenten kesken, tai hallituksen jäsenten ja henkilöstön välillä. Etäjohtamisen toteutumisen vertailu eri järjestöorganisaatioissa olisi myös mielenkiintoista. Vertailu voisi perustua vertaisoppimiseen.