Ikäihmiset digitoimijoina : esteet, rajoitteet ja mahdollisuudet
Aavaluoma, Pirkko (2024)
Aavaluoma, Pirkko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404106172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404106172
Tiivistelmä
Tilastokeskuksen 2023 julkaistun ikäihmisten digin käyttöä koskevan tutkimuksen mukaan ikääntyneiden digin käyttö on viimevuosina lisääntynyt. Lisääntynyt digin käyttö kuvaa ikääntyneitä heterogeenisena joukkona ihmisiä, joilla on vaihtelevassa määrin kykyjä, esteitä ja mahdollisuuksia osallistua digitalisoituvaan yhteiskuntaan. Lisääntyneestä digilaitteiden käytöstä huolimatta monet yli 65-vuotiaat käyttävät digilaitteita kapea-alaisemmin ja vähemmän kuin nuoret.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ikäihmisten kokemuksia digitaalisista laitteista ja palveluista tutkimalla esteitä, rajoitteita ja mahdollisuuksia, joita ikääntyneet arjen digitaalisissa asioinneissa kohtaavat. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät yksilöllisessä elämänkulussa sekä digitalisoituvan yhteiskunnan rakenteissa ovat kokemuksiin vaikuttaneet. Tässä opinnäytetyössä nojataan aiempaan tutkimukseen ikäihmisten digin käytöstä ja vertaillaan niistä kahta teoriaohjaavasti tutkimusaineistoon. Toinen tutkimuksista käsittelee Jyrki Jyrkämän vuosien 2005–2022 välisenä aikana julkaistuja tutkimusartikkeleita toimijuudesta ja toinen J.L.H Birklandin vuonna 2019 julkaistua tutkimusta ikäihmisistä erilaisten teknologisten laitteiden käyttäjinä. Aineisto on kerätty laadullisena tutkimushaastatteluna 11: toista +65-vuotta täyttäneeltä Lähitorin palveluja käyttäneiltä ikäihmiseltä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ikäihmisten digin käyttöä on mahdollista tarkastella erilaisina digitoimijuuksina: erilaisina osallistumisen tapoina digitalisoituvaan yhteiskuntaan esteistä ja rajoitteista huolimatta. Keskeisimpänä johtopäätöksenä esteet ja rajoitteet eivät johda digitaaliseen kuiluun niin kauan, kun henkilökohtainen palvelu joko digin käytön sijasta tai sen rinnalla on mahdollista. Tulokset peilaavat aiempaa tutkimusta ikäihmisistä heterogeenisena digin käyttäjäryhmänä, jossa esiintyy vaihtelevassa määrin digin käyttöä, ei-käyttöä, yhteiskäyttöä, avustettua käyttöä ja puolesta käyttöä. Heterogeenisuus digin käyttäjäryhmänä on verrattavissa teoriaan toimijuudesta, jonka mukaan erilaiset käyttötavat ovat osoitus toimijuudesta: yksilöistä valintoja tekevinä subjekteina.
Digitalisaation kehittyessä edelleen jatkotutkimuksena on tärkeä selvittää, millaisena ikäihmiset kokevat henkilökohtaisen palvelun tulevaisuudessa digitaalisten alustojen monipuolistuessa. Tärkeää on tutkia, miten digitaidoiltaan heikommin pärjäävät ikääntyneet pysyvät mukana ympäristössä, jossa henkilökohtainen palvelu tapahtuu yhä enenevässä määrin tietokoneen välityksellä.
Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää ikäihmisten kokemuksia digitaalisista laitteista ja palveluista tutkimalla esteitä, rajoitteita ja mahdollisuuksia, joita ikääntyneet arjen digitaalisissa asioinneissa kohtaavat. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, millaiset tekijät yksilöllisessä elämänkulussa sekä digitalisoituvan yhteiskunnan rakenteissa ovat kokemuksiin vaikuttaneet. Tässä opinnäytetyössä nojataan aiempaan tutkimukseen ikäihmisten digin käytöstä ja vertaillaan niistä kahta teoriaohjaavasti tutkimusaineistoon. Toinen tutkimuksista käsittelee Jyrki Jyrkämän vuosien 2005–2022 välisenä aikana julkaistuja tutkimusartikkeleita toimijuudesta ja toinen J.L.H Birklandin vuonna 2019 julkaistua tutkimusta ikäihmisistä erilaisten teknologisten laitteiden käyttäjinä. Aineisto on kerätty laadullisena tutkimushaastatteluna 11: toista +65-vuotta täyttäneeltä Lähitorin palveluja käyttäneiltä ikäihmiseltä.
Opinnäytetyön tulosten mukaan ikäihmisten digin käyttöä on mahdollista tarkastella erilaisina digitoimijuuksina: erilaisina osallistumisen tapoina digitalisoituvaan yhteiskuntaan esteistä ja rajoitteista huolimatta. Keskeisimpänä johtopäätöksenä esteet ja rajoitteet eivät johda digitaaliseen kuiluun niin kauan, kun henkilökohtainen palvelu joko digin käytön sijasta tai sen rinnalla on mahdollista. Tulokset peilaavat aiempaa tutkimusta ikäihmisistä heterogeenisena digin käyttäjäryhmänä, jossa esiintyy vaihtelevassa määrin digin käyttöä, ei-käyttöä, yhteiskäyttöä, avustettua käyttöä ja puolesta käyttöä. Heterogeenisuus digin käyttäjäryhmänä on verrattavissa teoriaan toimijuudesta, jonka mukaan erilaiset käyttötavat ovat osoitus toimijuudesta: yksilöistä valintoja tekevinä subjekteina.
Digitalisaation kehittyessä edelleen jatkotutkimuksena on tärkeä selvittää, millaisena ikäihmiset kokevat henkilökohtaisen palvelun tulevaisuudessa digitaalisten alustojen monipuolistuessa. Tärkeää on tutkia, miten digitaidoiltaan heikommin pärjäävät ikääntyneet pysyvät mukana ympäristössä, jossa henkilökohtainen palvelu tapahtuu yhä enenevässä määrin tietokoneen välityksellä.