110 kV:n maakaapeloinnit sähköasemalla
Snellman, Mikko (2024)
Snellman, Mikko
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403245040
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403245040
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli koota ja tuottaa tietoa sähköasemaprojektien 110 kV:n
maakaapeloinneista rakennusurakoitsijan näkökulmasta. Sähköasemien sisäinen maakaapelointi lisääntyy tulevaisuudessa merkittävästi vanhojen asemien saneerausten sekä uusien voimajohtojen hitaiden lupaprosessien myötä. Perinteisiä avokytkinlaitoksia korvataan yhä etenevissä määrin kompakteilla kaasueristeisillä kytkinlaitoksilla ja uusiutuvan energian yleistyessä sähköasemille tulevat ulkopuoliset liittyjät tuovat yhteytensä asemille usein 110 kV:n maakaapeleilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kaapelityyppien, kaapeliasennusten, maadoitusten ja kaapelipäätteiden kuvaamisesta. Tutkimuksessa esitetään laskentatapoja kaapeloinnin kannalta kriittisille tekijöille, kuten kuormitettavuudelle ja maan resistiivisyydelle. Lisäksi työssä kuvataan rakentamisen aikaista kaapelointiprosessia, standardien ja lakisäännösten asettamia vaatimuksia urakoitsijalle sekä pohditaan rakennusprosessin aikana mahdollisesti ilmeneviä haasteita. Aihetta käsitellään sekä yleisellä tasolla että käyttäen tapausesimerkkinä Kauppilan sähköasemaa. Lähteinä tutkimukselle on käytetty alan kirjallisuutta ja julkaisuja, standardeja, aiempia tutkimuksia sekä urakoitsijoiden käytössä olevaa, työtä ohjaavaa materiaalia.
Työssä havaittiin kaapelointiprosessin olevan monitahoinen sekä kriittinen
vaihe sähköasemarakentamisessa, jota alan standardit ohjaavat tarkasti. Kaapeloinnille haasteita asettavat rajatulla sähköasema-alueella työskentely ja mahdollisten jännitteisten osien läheisyys. Tutkimus oli ajankohtainen maakaapeloinnin lisääntyessä tulevaisuudessa vanhojen avokytkinlaitosten saneerausten myötä. Työ toimii aineistona ja oppaana sen toimeksiantajalle sekä mahdollisesti muille samankaltaisia projekteja työstäville yrityksille ja aiheesta
kiinnostuneille.
maakaapeloinneista rakennusurakoitsijan näkökulmasta. Sähköasemien sisäinen maakaapelointi lisääntyy tulevaisuudessa merkittävästi vanhojen asemien saneerausten sekä uusien voimajohtojen hitaiden lupaprosessien myötä. Perinteisiä avokytkinlaitoksia korvataan yhä etenevissä määrin kompakteilla kaasueristeisillä kytkinlaitoksilla ja uusiutuvan energian yleistyessä sähköasemille tulevat ulkopuoliset liittyjät tuovat yhteytensä asemille usein 110 kV:n maakaapeleilla.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kaapelityyppien, kaapeliasennusten, maadoitusten ja kaapelipäätteiden kuvaamisesta. Tutkimuksessa esitetään laskentatapoja kaapeloinnin kannalta kriittisille tekijöille, kuten kuormitettavuudelle ja maan resistiivisyydelle. Lisäksi työssä kuvataan rakentamisen aikaista kaapelointiprosessia, standardien ja lakisäännösten asettamia vaatimuksia urakoitsijalle sekä pohditaan rakennusprosessin aikana mahdollisesti ilmeneviä haasteita. Aihetta käsitellään sekä yleisellä tasolla että käyttäen tapausesimerkkinä Kauppilan sähköasemaa. Lähteinä tutkimukselle on käytetty alan kirjallisuutta ja julkaisuja, standardeja, aiempia tutkimuksia sekä urakoitsijoiden käytössä olevaa, työtä ohjaavaa materiaalia.
Työssä havaittiin kaapelointiprosessin olevan monitahoinen sekä kriittinen
vaihe sähköasemarakentamisessa, jota alan standardit ohjaavat tarkasti. Kaapeloinnille haasteita asettavat rajatulla sähköasema-alueella työskentely ja mahdollisten jännitteisten osien läheisyys. Tutkimus oli ajankohtainen maakaapeloinnin lisääntyessä tulevaisuudessa vanhojen avokytkinlaitosten saneerausten myötä. Työ toimii aineistona ja oppaana sen toimeksiantajalle sekä mahdollisesti muille samankaltaisia projekteja työstäville yrityksille ja aiheesta
kiinnostuneille.