Itsensä johtamisen taitojen ja itseohjautuvuuden merkitys asiantuntijatyössä
Vilenius, Saija (2024)
Vilenius, Saija
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403235004
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403235004
Tiivistelmä
Asiantuntijatyö on muuttunut ennätysvauhtia viime vuosina erityisesti pandemian seurauksena, jolloin etätyö oli suositeltavaa. Globaali ilmapiiri on muuttunut epävarmaksi ja tulevaisuus vaikeasti ennustettavaksi. Tämä ennennäkemätön muutosvauhti haastaa yritykset reagoimaan nopeisiin muutoksiin ja ratkaisemaan uusia haasteita tehokkaammin. Asiantuntijatyöhön kohdistuvat samat odotukset ja vaatimukset. Työn luonteen ja muutosnopeuden kasvaessa on tärkeää osata toimia itseohjautuvasti ja johtaa itseään.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia itsensä johtamisen taitoja asiantuntijat käyttävät sekä millainen johtaminen tukee parhaiten itseohjautuvuutta nykypäivänä. Yksi tutkimuskysymys oli myös selvittää, miten työn organisointi tukee asiantuntijan hyvinvointia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu itsensä johtamisen taitojen ja itseohjautuvuuden teorioihin sekä niitä tukevan johtamistyylien kartoittamiseen. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin myös asiantuntijatyön kannalta olennaisia itsensä johtamisen työkaluja. Työn organisointia koskevassa teoriassa keskityttiin uusimpiin tutkimustuloksiin etätyön, aivotutkimuksen ja palaverikäytäntöjen näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Haastatteluja tehtiin 8 kappaletta, ja tutkimuksessa saavutettiin saturaatiopiste. Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä analysoitiin tutkimuksen toteutuksen jälkeen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat asiantuntijoiden hyödyntävän itsensä johtamisen työkaluja ja toimivansa itseohjautuvasti useimmissa tapauksissa. Itseohjautuvuutta tukevan johtamisen suhteen mainittiin useita kehittämistarpeita, mutta myös johtamiseen tyytyväisiä vastauksia saatiin. Työn organisointiin liittyi haasteita etätyö- ja palaverikäytäntöjen suhteen. Haastatteluissa kävi ilmi, että kaikissa organisaatioissa ei ole sovittu etätyön tai palaverien suhteen yhteisiä toimintatapoja. Nämä osoittautuivat kehityskohteiksi yhdessä itseohjautuvuutta tukevan johtamisen kanssa.
Tuloksien perusteella voidaan tehdä kehittämisehdotuksia asiantuntijaorganisaatioille ja niiden johtajille. Selkein toive johtajille oli, että he olisivat enemmän läsnä ja kuuntelisivat. Haastattelua voi hyödyntää sellaisenaan tai osana keskustelunavauksena asiantuntijan ja johtajan välillä dialogin aikaansaamiseksi.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia itsensä johtamisen taitoja asiantuntijat käyttävät sekä millainen johtaminen tukee parhaiten itseohjautuvuutta nykypäivänä. Yksi tutkimuskysymys oli myös selvittää, miten työn organisointi tukee asiantuntijan hyvinvointia.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys perustuu itsensä johtamisen taitojen ja itseohjautuvuuden teorioihin sekä niitä tukevan johtamistyylien kartoittamiseen. Teoreettisessa viitekehyksessä kuvattiin myös asiantuntijatyön kannalta olennaisia itsensä johtamisen työkaluja. Työn organisointia koskevassa teoriassa keskityttiin uusimpiin tutkimustuloksiin etätyön, aivotutkimuksen ja palaverikäytäntöjen näkökulmasta.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen tutkimus ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua teemahaastattelua. Tulokset analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Haastatteluja tehtiin 8 kappaletta, ja tutkimuksessa saavutettiin saturaatiopiste. Tutkimuksen luotettavuutta ja eettisyyttä analysoitiin tutkimuksen toteutuksen jälkeen.
Tutkimuksen tulokset osoittivat asiantuntijoiden hyödyntävän itsensä johtamisen työkaluja ja toimivansa itseohjautuvasti useimmissa tapauksissa. Itseohjautuvuutta tukevan johtamisen suhteen mainittiin useita kehittämistarpeita, mutta myös johtamiseen tyytyväisiä vastauksia saatiin. Työn organisointiin liittyi haasteita etätyö- ja palaverikäytäntöjen suhteen. Haastatteluissa kävi ilmi, että kaikissa organisaatioissa ei ole sovittu etätyön tai palaverien suhteen yhteisiä toimintatapoja. Nämä osoittautuivat kehityskohteiksi yhdessä itseohjautuvuutta tukevan johtamisen kanssa.
Tuloksien perusteella voidaan tehdä kehittämisehdotuksia asiantuntijaorganisaatioille ja niiden johtajille. Selkein toive johtajille oli, että he olisivat enemmän läsnä ja kuuntelisivat. Haastattelua voi hyödyntää sellaisenaan tai osana keskustelunavauksena asiantuntijan ja johtajan välillä dialogin aikaansaamiseksi.