Mallintajan päiväkirjatyyppinen opinnäytetyö
Mäyrä, Christa (2024)
Mäyrä, Christa
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224956
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403224956
Tiivistelmä
Tämän päiväkirjatyyppisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tarjota kattava katsaus suurehkossa IT-alan yrityksessä työskentelevän mallintajan työhön openEHR-pohjaisen potilastietojärjestelmän kehityksessä. Seuranta tapahtui kahdeksan viikon ajalta 8.1. - 3.3.24. Työn teemoiksi valikoitui tekijän omien kiinnostuksen kohteiden perusteella testaaminen, työhyvinvointi etenkin etätyössä sekä ketterät työskentelytavat. Työssä dokumentoitiin päivittäiset työtehtävät päiväkirjamerkinnöin ja teemoja käsiteltiin syvällisemmin viikkoanalyyseissa.
Työssä käytiin läpi tekijän omaa roolia mallinnustiimissä sekä esiteltiin sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät. Työpaikan vuorovaikutustilanteissa korostui tiimityöskentely, joka tapahtuu pääasiassa etäyhteyksien välityksellä. Tekijä reflektoi työssä aiempaa työkokemustaan ja osaamistaan, korostaen ketterän mallin ja teknisen osaamisen merkitystä.
Viikkoanalyyseissä keskityttiin pääasiallisesti yhteen teemaan kerrallaan edeten seuraavassa järjestyksessä: testaaminen, työhyvinvointi etenkin etätyössä sekä ketterät työskentelytavat. Analyyseissä pyrittiin syventämään ymmärrystä kyseisestä teemasta ja niissä pyrittiin pohtimaan työviikon aikana mahdollisesti heränneitä kysymyksiä. Joinakin viikkoina ajatuksia heräsi useammasta aiheesta ja silloin analyysiosioissa käsiteltiin useampaa teemaa.
Opinnäytetyön merkityksellisyys korostui erityisesti työhyvinvointia reflektoitaessa. Kun työyhteisössä on hyvä olla, voi työssä todennäköisesti hyvin. Opinnäytetyön myötä tekijän tiimissä keskusteltiin paljon teemoista ja jo aiemmin hyvää työilmapiiriä on pyritty parantamaan entisestään. Testaamisen osalta nähtiin tarve osaamisen lisäämiselle ja se on tekijän kehittymistavoitteena jatkossa. Ketterään työskentelytapaan perehtyminen lisäsi ymmärrystä sen merkityksestä ja paransi erityisesti tekijän sitoutumista menetelmään ja sen tapahtumiin.
Työssä käytiin läpi tekijän omaa roolia mallinnustiimissä sekä esiteltiin sisäiset ja ulkoiset sidosryhmät. Työpaikan vuorovaikutustilanteissa korostui tiimityöskentely, joka tapahtuu pääasiassa etäyhteyksien välityksellä. Tekijä reflektoi työssä aiempaa työkokemustaan ja osaamistaan, korostaen ketterän mallin ja teknisen osaamisen merkitystä.
Viikkoanalyyseissä keskityttiin pääasiallisesti yhteen teemaan kerrallaan edeten seuraavassa järjestyksessä: testaaminen, työhyvinvointi etenkin etätyössä sekä ketterät työskentelytavat. Analyyseissä pyrittiin syventämään ymmärrystä kyseisestä teemasta ja niissä pyrittiin pohtimaan työviikon aikana mahdollisesti heränneitä kysymyksiä. Joinakin viikkoina ajatuksia heräsi useammasta aiheesta ja silloin analyysiosioissa käsiteltiin useampaa teemaa.
Opinnäytetyön merkityksellisyys korostui erityisesti työhyvinvointia reflektoitaessa. Kun työyhteisössä on hyvä olla, voi työssä todennäköisesti hyvin. Opinnäytetyön myötä tekijän tiimissä keskusteltiin paljon teemoista ja jo aiemmin hyvää työilmapiiriä on pyritty parantamaan entisestään. Testaamisen osalta nähtiin tarve osaamisen lisäämiselle ja se on tekijän kehittymistavoitteena jatkossa. Ketterään työskentelytapaan perehtyminen lisäsi ymmärrystä sen merkityksestä ja paransi erityisesti tekijän sitoutumista menetelmään ja sen tapahtumiin.