AVH-kuntoutujan kehonkuvan tukeminen fysioterapian keinoin : kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Hirvilammi, Maisa; Rantala, Elina (2024)
Hirvilammi, Maisa
Rantala, Elina
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403204784
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403204784
Tiivistelmä
Tämän kuvailevan kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millainen vaikutus fysioterapian eri keinoilla on aivoverenkiertohäiriöstä (AVH) kuntoutuvan kehonkuvaan. Kirjallisuuskatsauksen aiheeksi valittiin AVH-kuntoutujan kehonkuvan tukeminen fysioterapian keinoin, koska kehonkuvan häiriöt ovat yksi yleisimmistä AVH:n oireista, mutta niihin käytettävistä fysioterapian menetelmistä on aiemmin tehty hyvin vähän raportointia. Aineistoa kirjallisuuskatsaukseen haettiin englanniksi sähköisistä tietokannoista. Sopivia tutkimuksia kirjallisuuskatsaukseen valikoitui yhteensä kahdeksan.
Tutkimuksissa esille nousi fysioterapeuttisia menetelmiä, joilla todettiin olevan positiivisia vaikutuksia AVH-kuntoutujan kehonkuvaan. Näitä menetelmiä olivat peiliterapia, Bobath-menetelmä, robotti- ja virtuaalitodellisuusavusteinen terapia, ratsastusterapia sekä kehotietoisuusterapia. Tutkimusten interventiot vaikuttivat positiivisesti muun muassa tutkittavien tasapainoon, kävelykykyyn, pareettisten raajojen käyttöön, oman kehon hahmottamiseen ja minäkuvaan. Tutkimustuloksissa tuli esille myös fysioterapeutin ja kuntoutujan välisen suhteen sekä valittujen terapeuttisten menetelmien merkitys. Fysioterapeuttisesta harjoittelusta nähdään olevan hyötyä AVH-kuntoutujan kehonkuvalle.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa vain yhdessä käytettiin kontrolliryhmää vertailun kohteena koeryhmään. Jatkossa menetelmien vaikutuksia AVH-kuntoutujan kehonkuvaan voitaisiin tutkia vertaamalla erilaisilla menetelmillä harjoittelevia kuntoutujia kontrolliryhmään, joka harjoittelee eri menetelmin. Yksi tutkimuksista on yksittäispilottitutkimus, joten sen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta antavat kuitenkin viitteitä menetelmien soveltamiseen. Jatkossa useammassa tutkimuksessa voitaisiin siis käyttää suurempaa osallistujajoukkoa.
Tutkimuksissa esille nousi fysioterapeuttisia menetelmiä, joilla todettiin olevan positiivisia vaikutuksia AVH-kuntoutujan kehonkuvaan. Näitä menetelmiä olivat peiliterapia, Bobath-menetelmä, robotti- ja virtuaalitodellisuusavusteinen terapia, ratsastusterapia sekä kehotietoisuusterapia. Tutkimusten interventiot vaikuttivat positiivisesti muun muassa tutkittavien tasapainoon, kävelykykyyn, pareettisten raajojen käyttöön, oman kehon hahmottamiseen ja minäkuvaan. Tutkimustuloksissa tuli esille myös fysioterapeutin ja kuntoutujan välisen suhteen sekä valittujen terapeuttisten menetelmien merkitys. Fysioterapeuttisesta harjoittelusta nähdään olevan hyötyä AVH-kuntoutujan kehonkuvalle.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksissa vain yhdessä käytettiin kontrolliryhmää vertailun kohteena koeryhmään. Jatkossa menetelmien vaikutuksia AVH-kuntoutujan kehonkuvaan voitaisiin tutkia vertaamalla erilaisilla menetelmillä harjoittelevia kuntoutujia kontrolliryhmään, joka harjoittelee eri menetelmin. Yksi tutkimuksista on yksittäispilottitutkimus, joten sen tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta antavat kuitenkin viitteitä menetelmien soveltamiseen. Jatkossa useammassa tutkimuksessa voitaisiin siis käyttää suurempaa osallistujajoukkoa.