Kenen asialla - Intiaanien kokemuksia valtaväestön akateemisesta intiaanitutkimuksesta
Palomaa, Maria (2014)
Palomaa, Maria
Laurea-ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919034
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014120919034
Tiivistelmä
Opinnäytetyö käsittelee intiaanien kokemuksia akateemisessa ympäristössä, jossa he ovat vähemmistönä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa intiaanitutkijoiden ajatuksia ja kokemuksia konferensseihin osallistumisesta ja valtaväestön tekemästä akateemisesta intiaanitutkimuksesta sekä mahdollisista ristiriidoista kulttuurien välillä. Tutkimuksen tavoitteena on tulosten perusteella saatavan uuden tiedon ja kokemusten hyödyntäminen tulevaisuudessa American Indian Workshopeja tai vastaavia konferensseja järjestävillä tahoilla.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan kulttuurienvälisen viestinnän esteitä, asenteita ja ennakkoluuloja sekä stereotypioita. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat intiaanit ja alkuperäiskansat sekä identiteetin käsite.
Opinnäytetyössä on käytetty laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostilla tehdyllä teemahaastattelulla. Haastattelukysymykset lähetettiin kahdelletoista Yhdysvaltojen tai Kanadan alkuperäiskansoihin kuuluvalle tutkijalle. Tutkimushenkilöt joko osallistuivat Helsingissä järjestettyyn American Indian Workshop -konferenssiin, olivat tulossa sinne tai olivat osallistuneet muihin AIW- tai vastaaviin konferensseihin. Tutkimusaineisto jaettiin teemoihin analysointia varten.
Tutkimustulokset osoittavat eri kulttuureista tulevien tutkijoiden välisessä viestinnässä olevan esteitä ja ristiriitoja. Ne ilmenevät muun muassa erilaisina asenteina yleisesti sekä suhteessa tutkimuksen tekemiseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että intiaanitutkijat hyväksyvät kulttuurinsa tutkimisen muidenkin taholta, mutta he toivovat valtaväestöltä kunnioittavampaa suhtautumista toisiin kulttuureihin ja tutkimuksen tekemiseen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tutkimuksen tekemistä yhdessä kyseisessä kulttuurissa elävien ihmisten kanssa sekä vierailemista tutkimuspaikoissa.
Tutkimuksen perusteella vanhemmilla ja oman kansansa parissa Pohjois-Amerikassa kasvaneilla intiaaneilla on selvästi erilainen suhtautuminen sekä kokemukset ja mielipiteet asioista kuin nuoremmilla tai ulkomailla (Euroopassa) asuvilla. Heimon tärkeys ensisijaisena identiteettinä näyttäisi säilyvän, vaikka henkilö asuisi ulkomailla.
Suhteellisen pienestä vastaajien määrästä johtuen sekä vastaavien tutkimuksien puuttuessa haastatteluista saadut tulokset ovat vain suuntaa antavia. Laajemmilla ja syventävillä jatkotutkimuksilla saataisiin lisää perspektiiviä intiaanien kannalta konferenssien järjestäjille esimerkiksi teemoista ja asenteista. Muutoksien saavuttamiseksi lisätutkimukset tulevissa konferensseissa olisivat tärkeitä.
Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan kulttuurienvälisen viestinnän esteitä, asenteita ja ennakkoluuloja sekä stereotypioita. Opinnäytetyön keskeisiä käsitteitä ovat intiaanit ja alkuperäiskansat sekä identiteetin käsite.
Opinnäytetyössä on käytetty laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimusaineisto kerättiin sähköpostilla tehdyllä teemahaastattelulla. Haastattelukysymykset lähetettiin kahdelletoista Yhdysvaltojen tai Kanadan alkuperäiskansoihin kuuluvalle tutkijalle. Tutkimushenkilöt joko osallistuivat Helsingissä järjestettyyn American Indian Workshop -konferenssiin, olivat tulossa sinne tai olivat osallistuneet muihin AIW- tai vastaaviin konferensseihin. Tutkimusaineisto jaettiin teemoihin analysointia varten.
Tutkimustulokset osoittavat eri kulttuureista tulevien tutkijoiden välisessä viestinnässä olevan esteitä ja ristiriitoja. Ne ilmenevät muun muassa erilaisina asenteina yleisesti sekä suhteessa tutkimuksen tekemiseen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että intiaanitutkijat hyväksyvät kulttuurinsa tutkimisen muidenkin taholta, mutta he toivovat valtaväestöltä kunnioittavampaa suhtautumista toisiin kulttuureihin ja tutkimuksen tekemiseen. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tutkimuksen tekemistä yhdessä kyseisessä kulttuurissa elävien ihmisten kanssa sekä vierailemista tutkimuspaikoissa.
Tutkimuksen perusteella vanhemmilla ja oman kansansa parissa Pohjois-Amerikassa kasvaneilla intiaaneilla on selvästi erilainen suhtautuminen sekä kokemukset ja mielipiteet asioista kuin nuoremmilla tai ulkomailla (Euroopassa) asuvilla. Heimon tärkeys ensisijaisena identiteettinä näyttäisi säilyvän, vaikka henkilö asuisi ulkomailla.
Suhteellisen pienestä vastaajien määrästä johtuen sekä vastaavien tutkimuksien puuttuessa haastatteluista saadut tulokset ovat vain suuntaa antavia. Laajemmilla ja syventävillä jatkotutkimuksilla saataisiin lisää perspektiiviä intiaanien kannalta konferenssien järjestäjille esimerkiksi teemoista ja asenteista. Muutoksien saavuttamiseksi lisätutkimukset tulevissa konferensseissa olisivat tärkeitä.