Vuokratyöntekijöiden työnantajamielikuva yrityksessä X Oy
Murro, Heidi (2024)
Murro, Heidi
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184643
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184643
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää henkilöstöpalvelualalla toimivan ”Yritys X Oy:n” vuokratyöntekijöiden työnantajamielikuvan nykytilannetta sekä heidän tyytyväisyyttään yritykseen työnantajana vastaten yrityksen tarpeeseen kehittää näitä kilpailutekijöitä. Työnantajamielikuvan selvittäminen ja kehittäminen henkilöstövuokrauksen näkökulmasta on ajankohtainen aihe, sillä vuokratyö on kasvava tapa työllistyä. Erityisesti työnantajamielikuvan ja vuokratyön työsuhteen prosessien tarkastelu yhdessä tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman alaan ja sen kilpailutekijöiden kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin.
Opinnäytetyössä teoreettinen tietoperusta muodostui työsuhteen prosessien sekä työnantajamielikuvan käsitteistä. Ensimmäinen teorialuku käsitteli työsuhteen eri vaiheiden prosesseja erityisesti vuokratyön näkökulmasta ja vain niiltä osin kuin ne vuokratyössä kuuluvat työnantajana toimivalle henkilöstöpalvelualan yritykselle. Toinen teorialuku käsitteli työnantajamielikuvaa yleisesti käsitteenä, lisäksi käsiteltiin työnantajamielikuvaa kilpailutekijänä ja kehityskohteena. Työsuhteen prosesseja ja työnantajamielikuvaa tarkasteltiin työssä suhteessa toisiinsa ja vuokratyön näkökulmaa on tuotu esiin myös teorialuvuissa.
Tiedon keruu työn empiiriseen osioon suoritettiin vuokratyöntekijöiden työnantajamielikuvaa mittaavalla määrällisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin toimeksiantajayrityksen vuokratyöntekijöistä rajatulle perusjoukolle. Tutkimustulokset osoittivat, että toimeksiantajayrityksen työnantajamielikuva on pääasiassa positiivinen ja työsuhteen prosesseissa ei ole mainittavia puutteita. Tutkimus osoitti myös kehityskohteita, joiden perusteella voitiin antaa kehitysehdotuksia ja suosituksia. Annetuissa kehitysehdotuksissa painotettiin viestinnän, kommunikaation sekä yksilön tarpeiden tunnistamisen tärkeyttä yksilön henkilökohtaisen kokemuksen parantamiseksi ja yrityksen työsuhteita hoitavien toimihenkilöiden osaamisen kehittämistä näillä osa-alueilla. Saadun tiedon perusteella myös työnantajamielikuvan säännöllistä mittaamista osana kehittämistä suositeltiin ja todettiin sen olevan keino löytää myös mahdollisesti myöhemmin syntyviä kehityskohteita työsuhteen prosesseissa tai työnantajamielikuvassa.
Opinnäytetyössä teoreettinen tietoperusta muodostui työsuhteen prosessien sekä työnantajamielikuvan käsitteistä. Ensimmäinen teorialuku käsitteli työsuhteen eri vaiheiden prosesseja erityisesti vuokratyön näkökulmasta ja vain niiltä osin kuin ne vuokratyössä kuuluvat työnantajana toimivalle henkilöstöpalvelualan yritykselle. Toinen teorialuku käsitteli työnantajamielikuvaa yleisesti käsitteenä, lisäksi käsiteltiin työnantajamielikuvaa kilpailutekijänä ja kehityskohteena. Työsuhteen prosesseja ja työnantajamielikuvaa tarkasteltiin työssä suhteessa toisiinsa ja vuokratyön näkökulmaa on tuotu esiin myös teorialuvuissa.
Tiedon keruu työn empiiriseen osioon suoritettiin vuokratyöntekijöiden työnantajamielikuvaa mittaavalla määrällisellä kyselylomakkeella, joka lähetettiin toimeksiantajayrityksen vuokratyöntekijöistä rajatulle perusjoukolle. Tutkimustulokset osoittivat, että toimeksiantajayrityksen työnantajamielikuva on pääasiassa positiivinen ja työsuhteen prosesseissa ei ole mainittavia puutteita. Tutkimus osoitti myös kehityskohteita, joiden perusteella voitiin antaa kehitysehdotuksia ja suosituksia. Annetuissa kehitysehdotuksissa painotettiin viestinnän, kommunikaation sekä yksilön tarpeiden tunnistamisen tärkeyttä yksilön henkilökohtaisen kokemuksen parantamiseksi ja yrityksen työsuhteita hoitavien toimihenkilöiden osaamisen kehittämistä näillä osa-alueilla. Saadun tiedon perusteella myös työnantajamielikuvan säännöllistä mittaamista osana kehittämistä suositeltiin ja todettiin sen olevan keino löytää myös mahdollisesti myöhemmin syntyviä kehityskohteita työsuhteen prosesseissa tai työnantajamielikuvassa.