Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehys: ikäystävällisyys ikääntyneiden näkökulmasta
Aho, Katja; Palovesi, Aino (2024)
Aho, Katja
Palovesi, Aino
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184636
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184636
Tiivistelmä
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää Liperin ikäystävällisyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tiedontuotannon ja kehittämisprosessin pohjalta Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehys, joka sisältää liperiläisten ikääntyneiden toiveet viitekehyksen sisällöiksi. Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa sovellettiin osallistavaa toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Opinnäytetyö oli laadullinen ja siinä tunnistettiin fenomenografisia piirteitä. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä painotettiin liperiläisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Aineisto kerättiin kuntalaisia osallistavilla menetelmillä: puolistrukturoiduilla ryhmähaastatteluilla sekä yhteiskehittämismenetelmä-Innopajan avuilla. Kerätystä aineistosta jäsennettiin Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehyksen kehittämisen askelmerkit sekä niitä vahvistavat näkökulmat liperiläisten ikäihmisten toiveet huomioiden.
Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehyksen sisällöiksi muodostuivat ikääntymisen ymmärtäminen, ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen ja aktiivinen ja positiivinen ikääntyminen sekä yksinäisyyden ehkäisy. Ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisella kunnan toimiin sekä ikääntymisen näkemisenä yhteiskunnallisena voimavarana voidaan edistää ikäystävällisyyttä sekä vahvistaa ikääntyneiden asemaa yhteiskunnassa. Tuotoksena syntyi Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehys. Työn tuloksia ja tuotosta voidaan hyödyntää ikäystävällisyyden kehittämisessä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Jatkokehitysideaksi nousi ikäystävällisten toimien vaikuttavuuden arviointi ja seuranta, kuten millaisilla arviointimenetelmillä ja -mittareilla kunnassa arvioidaan ikäystävällisyyttä. Abstract
The purpose of this thesis was to promote age-friendliness in the municipality of Liperi and to explore the wishes of older concerning the content of the framework for the aforementioned program based on knowledge production and developement process. The thesis was implemented as qualitative research applying the phenomenographic approach. Furthermore, the implementation was working-life oriented research development activity that applied the practices of participatory action research. The data was gathered from older residents in the municipality by using participatory methods.
As a result, three main steps, each of them with two or three reinforcing aspects, were identified for of the programme Age-Friendly Liperi. The findings emphasised the importance of the residents’ attitudes towards older people and ageing itself when promoting age-friendliness. By strengthening the inclusion of older people in municipal activities and seeing ageing as an asset, age-friendliness and the position of older people in the community can be improved. This thesis provides a clear structure for the programme Age-Friendly Liperi. The results of this thesis can be utilised to develop age-friendliness at regional, national or international levels.
An idea for further research could be to assess and monitor age-friendly practices.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli edistää Liperin ikäystävällisyyttä. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda tiedontuotannon ja kehittämisprosessin pohjalta Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehys, joka sisältää liperiläisten ikääntyneiden toiveet viitekehyksen sisällöiksi. Opinnäytetyö toteutettiin työelämälähtöisenä tutkimuksellisena kehittämistyönä, jossa sovellettiin osallistavaa toimintatutkimuksellista lähestymistapaa. Opinnäytetyö oli laadullinen ja siinä tunnistettiin fenomenografisia piirteitä. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä painotettiin liperiläisten toimijoiden välistä yhteistyötä. Aineisto kerättiin kuntalaisia osallistavilla menetelmillä: puolistrukturoiduilla ryhmähaastatteluilla sekä yhteiskehittämismenetelmä-Innopajan avuilla. Kerätystä aineistosta jäsennettiin Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehyksen kehittämisen askelmerkit sekä niitä vahvistavat näkökulmat liperiläisten ikäihmisten toiveet huomioiden.
Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehyksen sisällöiksi muodostuivat ikääntymisen ymmärtäminen, ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen ja aktiivinen ja positiivinen ikääntyminen sekä yksinäisyyden ehkäisy. Ikääntyneiden osallisuuden vahvistamisella kunnan toimiin sekä ikääntymisen näkemisenä yhteiskunnallisena voimavarana voidaan edistää ikäystävällisyyttä sekä vahvistaa ikääntyneiden asemaa yhteiskunnassa. Tuotoksena syntyi Liperin ikäystävällisyyden ohjelman viitekehys. Työn tuloksia ja tuotosta voidaan hyödyntää ikäystävällisyyden kehittämisessä alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.
Jatkokehitysideaksi nousi ikäystävällisten toimien vaikuttavuuden arviointi ja seuranta, kuten millaisilla arviointimenetelmillä ja -mittareilla kunnassa arvioidaan ikäystävällisyyttä.
The purpose of this thesis was to promote age-friendliness in the municipality of Liperi and to explore the wishes of older concerning the content of the framework for the aforementioned program based on knowledge production and developement process. The thesis was implemented as qualitative research applying the phenomenographic approach. Furthermore, the implementation was working-life oriented research development activity that applied the practices of participatory action research. The data was gathered from older residents in the municipality by using participatory methods.
As a result, three main steps, each of them with two or three reinforcing aspects, were identified for of the programme Age-Friendly Liperi. The findings emphasised the importance of the residents’ attitudes towards older people and ageing itself when promoting age-friendliness. By strengthening the inclusion of older people in municipal activities and seeing ageing as an asset, age-friendliness and the position of older people in the community can be improved. This thesis provides a clear structure for the programme Age-Friendly Liperi. The results of this thesis can be utilised to develop age-friendliness at regional, national or international levels.
An idea for further research could be to assess and monitor age-friendly practices.