Hoitotyöntekijöiden näkemyksiä Julkulan sairaalan lainahoitajamallista
Eskelinen, Juha (2024)
Eskelinen, Juha
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184609
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202403184609
Tiivistelmä
Äkilliset muutokset psykiatristen osastojen henkilöstötarpeessa haastavat osaavan henkilöstön riittävyyden. Äkilliseen henkilöstötarpeeseen voivat vaikuttaa esimerkiksi potilaiden hoitoisuus tai henkilökunnan poissaolot. Riittävä ja osaava henkilöstö takaavat laadukkaan hoidon. Vuonna 2021 Julkulan sairaalassa otettiin käyttöön lainahoitajamalli, millä pyritään reagoimaan äkillisiin henkilökuntatarpeisiin ja tasaamaan yksiköiden välistä kuormitusta. Lainahoitaja on työvuorossa merkitty hoitaja, joka tarvittaessa siirtyy toiselle yksikölle tarpeen mukaisesti korkeintaan yhdeksi työvuoroksi kerrallaan.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa hoitohenkilökunnan näkemyksistä lainahoitajamalliin ja miten sitä tulisi kehittää. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jossa oli avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 51 Julkulan sairaalan hoitotyöntekijää. Tutkimuksen aineiston on analysoitu koodaamalla alkuperäisilmaukset ja etsimällä aineistosta samankaltaisuuksia, jonka jälkeen pelkistetyt ilmaukset on luokiteltu. Luokittelurunko syntyi teoreettisten lähtökohtien ja aineiston vuoropuheluna. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa lainahoitajamallia edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä kehittämiskohteista.
Tutkimuksen mukaan keskeisimpiä lainahoitajuutta edistäviä tekijöitä olivat lainavuoroissa uuden oppiminen, vaihtelu oman yksikön työhön ja tutustuminen muiden yksiköiden toimintaan ja työntekijöihin. Lainahoitajuutta estävistä tekijöistä keskeisimpiä olivat vieras työympäristö ja yksiköiden erilaiset käytännöt sekä se, että lainavuoron koettiin haittaavan työtä omassa yksikössä. Tutkimuksen mukaan lainahoitajamallin selkein kehittämiskohde oli perehdytys toisiin yksiköihin ja työtehtävien selkiyttäminen. Tutkimuksen mukaan lainahoitajuus toimisi parhaiten osaston sisällä moduulien kesken, jolloin käytännöt ja henkilökunta ovat tutuimpia. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille, että lainahoitajamallin tulisi perustua vapaaehtoisuuteen tai siitä tulisi saada rahallinen korvaus.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Julkulan sairaalan lainahoitajamallin kehittämisessä ja lainahoitajan työn tukemiseksi. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lainahoitajalle tarkoitetun perehdytyksen laatimiseen. Jatkotutkimuksen aiheita: Potilaan hoitoisuutta kuvaavien mittareiden hyödyntäminen henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa, Lainahoitajan vaikutukset psykiatristen potilaiden hoidon tuloksiin ja yhteisöllisyyden kehittäminen lainahoitajuuden tukemiseksi.
Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa hoitohenkilökunnan näkemyksistä lainahoitajamalliin ja miten sitä tulisi kehittää. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella, jossa oli avoimia kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 51 Julkulan sairaalan hoitotyöntekijää. Tutkimuksen aineiston on analysoitu koodaamalla alkuperäisilmaukset ja etsimällä aineistosta samankaltaisuuksia, jonka jälkeen pelkistetyt ilmaukset on luokiteltu. Luokittelurunko syntyi teoreettisten lähtökohtien ja aineiston vuoropuheluna. Tutkimuksen avulla saatiin tietoa lainahoitajamallia edistävistä ja estävistä tekijöistä sekä kehittämiskohteista.
Tutkimuksen mukaan keskeisimpiä lainahoitajuutta edistäviä tekijöitä olivat lainavuoroissa uuden oppiminen, vaihtelu oman yksikön työhön ja tutustuminen muiden yksiköiden toimintaan ja työntekijöihin. Lainahoitajuutta estävistä tekijöistä keskeisimpiä olivat vieras työympäristö ja yksiköiden erilaiset käytännöt sekä se, että lainavuoron koettiin haittaavan työtä omassa yksikössä. Tutkimuksen mukaan lainahoitajamallin selkein kehittämiskohde oli perehdytys toisiin yksiköihin ja työtehtävien selkiyttäminen. Tutkimuksen mukaan lainahoitajuus toimisi parhaiten osaston sisällä moduulien kesken, jolloin käytännöt ja henkilökunta ovat tutuimpia. Lisäksi tutkimuksessa nousi esille, että lainahoitajamallin tulisi perustua vapaaehtoisuuteen tai siitä tulisi saada rahallinen korvaus.
Tämän tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Julkulan sairaalan lainahoitajamallin kehittämisessä ja lainahoitajan työn tukemiseksi. Lisäksi tutkimustuloksia voidaan hyödyntää lainahoitajalle tarkoitetun perehdytyksen laatimiseen. Jatkotutkimuksen aiheita: Potilaan hoitoisuutta kuvaavien mittareiden hyödyntäminen henkilöstövoimavarojen kohdentamisessa, Lainahoitajan vaikutukset psykiatristen potilaiden hoidon tuloksiin ja yhteisöllisyyden kehittäminen lainahoitajuuden tukemiseksi.