Muistisairauteen sairastunut kotiympäristössä

Abstract

Valtakunnalliset suositukset suuntaavat ikääntyneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä kotona asumista tukevaksi. Ikääntyvässä yhteiskunnassa muistisairauksien esiintyvyys kasvaa ja entistä useammin muistisairauteen sairastunut asuu kotona ilman samassa taloudessa asuvan läheisen tukea. Muistisairaus ja yksin asuminen ovat molemmat riskitekijöitä ennenaikaisen laitoshoidon tarpeeseen. Näissä tilanteissa kuntien vastuu tuen toteutumisesta kasvaa ja on tarpeellista pohtia keinoja miten palvelurakenne vastaa ikääntyneen muistisairauteen sairastuneen ihmisen tuentarpeisiin.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia Salon kaupungille taustaselvitys siitä, millä keinoilla Sodankylä ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän alueella toimivat kunnat ovat pyrkineet ratkaisemaan yksin asuvien muistisairaiden kotona asumisen tukemisen ja minkälaisia toimintatapoja heillä on käytössä. Tavoitteena oli tuoda esille kunnissa käytössä olevia hyviä käytäntöjä.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin verkkokyselyn avulla, joka toteutettiin Kyselynetti verkkotyökalua käyttäen keväällä ja kesällä 2014. Kysely suunnattiin tutkittujen kuntien vanhustyötä tekeville muistihoitajille, palveluohjaajille sekä kotihoidosta vastaaville. Kyselyllä saatu aineisto analysoitiin käyttämällä laadullisia menetelmiä. Vastauksissa tuli esille kaksi erityistä käytäntöä, jonka työntekijät katsoivat tukevan muistisairauteen sairastuneiden ihmisten kotona asumista: Boosteri tiimi ja muistikuntoutus ryhmät. Tuloksista voi tehdä myös sen johtopäätöksen että kuntien palvelut soveltuvat lähtökohtaisesti kaikille ihmisille, myöntämisen perusteena on muistisairauteen sairastuneen asiakkaan tarpeisiin perustuva kokonaisvaltainen toimintakykyarviointi, ei sairauteen liittyvä sidonnaisuus.

Asiakastarpeisiin perustuva palvelujärjestelmä vaatii toteutuakseen vahvan asiakastuntemuksen ja joustavan palveluiden totuttamistavan. Palveluiden joustavuutta haettaessa laaja-alainen gerontologinen osaaminen korostuu. Uudenlainen monimuotoinen ajattelutapa palveluiden järjestämisessä on välttämätöntä. Asiakas on nähtävä kokonaisvaltaisena yksilönä, oman elämänsä asiantuntijana.

National recommendations direct the arranging of the social and health services to support senior citizens living at home. In an aging society, memory issues are increasing and there are more and more people with memory disorders living in their homes without support from a family member. Memory disorder and solitude are both risk factors for premature institutionalization. In these situations, the municipalities’ responsibility for the support increases and it is necessary to consider the ways of how the service structure responses for the needs of the elderly suffering from memory disorders.

The purpose of this thesis was to gather a background report for the Municipality of Salo about how the municipalities of Sodankylä and Forssa have sought to resolve the support of seniors with memory disorders to maintain their independent living and what kind of policies they use. The aim was to bring out good practices which are used in the municipalities.

The data was collected via online survey which was carried out during the spring and summer of 2014. The survey was directed at elderly care nurses specialized in memory disorders, service directors and those responsible for home care. The survey data was analyzed by qualitative methods. The responses revealed two special practices that the practitioners regard as supportive to the seniors with memory disorders living at home: A Booster Team and a Memory Rehabilitation Group. In addition municipal services are suitable for all people per se and the basis of admittance is a comprehensive functional capacity judgment based on the needs of the client with memory disorder, not a diseaseconnected linkage.

To come true, service system based on the client’s needs requires strong knowledge of the clientele and flexible implementation of services. When applying additional flexibility for service a broad-based gerontological knowledge is emphasized. A new type of diverse thinking in the organization of services is essential. The client must be seen as a holistic individual, as an expert in their own lives.