Asuinrakennushankkeen optimointi tulevaan BREEAM In-Use -ympäristösertifiointiin varautuen
Aittanen, Ina (2024)
Aittanen, Ina
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402193108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402193108
Tiivistelmä
Yritysten ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja vastuullisuusraportoinnin yleistyminen on globaali trendi. Erilaiset ympäristöluokitukset ovat viime vuosina tulleet osaksi rakennusalaa myös asuntorakentamisen osalta. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet alustavan BREEAM In Use – ympäristösertifioinnin luokitustason arvioimiseksi sekä luoda menettely uudisasuinrakennushankkeiden optimoimiseksi
kulloinkin haluttuun tavoitetasoon BREEAM In Use -ympäristösertifioinnin mukaan jo suunnittelu- tai rakennusvaiheessa. Optimointimenettelyn pyrkimyksenä oli joustavan ja asiakaslähtöisen yhteistyön mahdollistaminen kiinteistösijoittajakohteiden osalta.
Toteutustavaksi valittiin tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus. Tapaustutkimukseen valittiin case-kohteiksi kolme toteutussuunnitteluvaiheessa olevaa asuinrakennushanketta. Valitut kohteet pisteytettiin suunnitelma-asiakirjojen sekä täydentävien asiakirjojen pohjalta alustavasti BREEAM In Use -ympäristösertifikaatin arviointikriteeristön osan 1 mukaan. Kohteiden tulokset analysoitiin, verrattiin toisiinsa ja laadittiin toimenpide-ehdotuksia, jotka toteuttamalla jo rakennusvaiheessa kohteen BREEAM In Use -luokitustasoa olisi todennäköisesti voinut parantaa valmistumisen jälkeen haettavassa ympäristösertifikaatissa. Lisäksi kohteiden tuloksia verrattiin toisiinsa pyrkimyksenä löytää yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia tulosten välillä.
Tuloksista oli havaittavissa yhtäläisyyksiä niin kokonaistuloksen, kategoriatulosten sekä toimenpide-ehdotusten osalta. Toisaalta havaittiin myös kohteiden välisiä eroavaisuuksia, joista osa selittyi toisistaan poikkeavilla suunnitteluratkaisuilla sekä osa sijaintiin liittyvillä tekijöillä. Keskeinen havainto oli, että energiakategorian pisteytys ei ollut mahdollista ilman varsinaisen sertifiointiprosessin käynnistämistä. Tästä johtuen tarkkoja yleistäviä ohjeita tai olettamuksia tapaustutkimuksen perusteella ei voitu muodostaa. Osana tapaustutkimusta toteutettu optimointimenettely muilta osin oli onnistunut, vaikka siihen sisältyikin jossain määrin epävarmuustekijöitä. Optimointimenettelyn todettiin soveltuvan vastaavaan käyttöön jatkossakin. Lisäksi menettelyä olisi mahdollisesti hyödynnettävissä myös tavoitteiden asetannassa osana suunnittelunohjausta, joskin se edellyttäisi melko syvällistä perehtymistä aihealueeseen.
kulloinkin haluttuun tavoitetasoon BREEAM In Use -ympäristösertifioinnin mukaan jo suunnittelu- tai rakennusvaiheessa. Optimointimenettelyn pyrkimyksenä oli joustavan ja asiakaslähtöisen yhteistyön mahdollistaminen kiinteistösijoittajakohteiden osalta.
Toteutustavaksi valittiin tutkimuksellinen kehittämistyö, jonka tutkimusstrategiaksi valittiin tapaustutkimus. Tapaustutkimukseen valittiin case-kohteiksi kolme toteutussuunnitteluvaiheessa olevaa asuinrakennushanketta. Valitut kohteet pisteytettiin suunnitelma-asiakirjojen sekä täydentävien asiakirjojen pohjalta alustavasti BREEAM In Use -ympäristösertifikaatin arviointikriteeristön osan 1 mukaan. Kohteiden tulokset analysoitiin, verrattiin toisiinsa ja laadittiin toimenpide-ehdotuksia, jotka toteuttamalla jo rakennusvaiheessa kohteen BREEAM In Use -luokitustasoa olisi todennäköisesti voinut parantaa valmistumisen jälkeen haettavassa ympäristösertifikaatissa. Lisäksi kohteiden tuloksia verrattiin toisiinsa pyrkimyksenä löytää yhtäläisyyksiä tai eroavaisuuksia tulosten välillä.
Tuloksista oli havaittavissa yhtäläisyyksiä niin kokonaistuloksen, kategoriatulosten sekä toimenpide-ehdotusten osalta. Toisaalta havaittiin myös kohteiden välisiä eroavaisuuksia, joista osa selittyi toisistaan poikkeavilla suunnitteluratkaisuilla sekä osa sijaintiin liittyvillä tekijöillä. Keskeinen havainto oli, että energiakategorian pisteytys ei ollut mahdollista ilman varsinaisen sertifiointiprosessin käynnistämistä. Tästä johtuen tarkkoja yleistäviä ohjeita tai olettamuksia tapaustutkimuksen perusteella ei voitu muodostaa. Osana tapaustutkimusta toteutettu optimointimenettely muilta osin oli onnistunut, vaikka siihen sisältyikin jossain määrin epävarmuustekijöitä. Optimointimenettelyn todettiin soveltuvan vastaavaan käyttöön jatkossakin. Lisäksi menettelyä olisi mahdollisesti hyödynnettävissä myös tavoitteiden asetannassa osana suunnittelunohjausta, joskin se edellyttäisi melko syvällistä perehtymistä aihealueeseen.