Lastensuojeluyksikön työntekijöiden kokemuksia yksikköön sijoitettujen 12–17-vuotiaiden lasten vuorokausirytmistä ja siihen vaikuttavista tekijöistä
Hietikko, Toni; Nikko, Tony (2024)
Hietikko, Toni
Nikko, Tony
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022437
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402022437
Tiivistelmä
Lastensuojeluyksiköihin sijoitetuilla lapsilla esiintyy paljon erilaisia vuorokausirytmiin liittyviä haasteita. Vuorokausirytmi vaikuttaa laajasti lapsen arkeen. Opinnäytetyön tarkoitus oli kerätä teemahaastattelujen avulla lastensuojeluyksiköissä työskentelevien työntekijöiden kokemuksia, miten yksikköön sijoitettujen 12–17-vuotiaiden lasten vuorokausirytmi toteutuu ja mitkä tekijät siihen vaikuttavat. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa tietoa lastensuojeluyksiköille heidän toimintansa suunnittelun sekä kehittämisen tueksi. Opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Familar Oy:n kanssa, ja haastateltaviksi valittiin neljä työntekijää eri yksiköistä. Haastatteluissa kerättiin kokemuksia työntekijöiden koko uran ajalta, jolloin eri näkemyksiä saatiin pidemmältä aikajaksolta sekä useiden yksiköiden näkökulmasta.
Opinnäytetyön tulosten mukaan työntekijät pitivät yksikköön sijoitettujen lasten vuorokausirytmin toteutumista hyvin tärkeänä osana työnkuvaa. Haastateltavien kokemukset osoittivat, että etenkin sijoitusvaiheessa lähes jokaisella on haasteita vuorokausirytmissä, ja ne korostuvat, mitä vanhemmasta lapsesta on kyse. Työntekijät tunnistivat laajasti erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten vuorokausirytmiin ja siihen, millaisia vaikutuksia huonolla vuorokausirytmillä lasten arjessa on. Tärkeimpänä tekijänä hyvän vuorokausirytmin toteutumisen osalta haastateltavat kokivat yksiköissä toimivan strukturoidun arjen. Oleellista on myös toimivien käytänteiden siirtäminen perhetyön keinoin lasten koteihin.
Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että lastensuojeluyksikköön sijoitetun lapsen hyvän vuorokausirytmin toteutuminen on edellytys sille, että lapsen sijoituksen tavoitteet voidaan toteuttaa. Hyvän vuorokausirytmin vaikutukset arjessa näkyvät selkeästi lasten hyvinvointina ja sen ansiosta muun muassa koulunkäynti ja muut arjen toiminnot sujuvat. Lastensuojeluyksiköissä on jo nyt toimivia keinoja turvata lasten hyvän vuorokausirytmin toteutuminen.
Opinnäytetyön tulosten mukaan työntekijät pitivät yksikköön sijoitettujen lasten vuorokausirytmin toteutumista hyvin tärkeänä osana työnkuvaa. Haastateltavien kokemukset osoittivat, että etenkin sijoitusvaiheessa lähes jokaisella on haasteita vuorokausirytmissä, ja ne korostuvat, mitä vanhemmasta lapsesta on kyse. Työntekijät tunnistivat laajasti erilaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat lasten vuorokausirytmiin ja siihen, millaisia vaikutuksia huonolla vuorokausirytmillä lasten arjessa on. Tärkeimpänä tekijänä hyvän vuorokausirytmin toteutumisen osalta haastateltavat kokivat yksiköissä toimivan strukturoidun arjen. Oleellista on myös toimivien käytänteiden siirtäminen perhetyön keinoin lasten koteihin.
Johtopäätöksenä voidaankin todeta, että lastensuojeluyksikköön sijoitetun lapsen hyvän vuorokausirytmin toteutuminen on edellytys sille, että lapsen sijoituksen tavoitteet voidaan toteuttaa. Hyvän vuorokausirytmin vaikutukset arjessa näkyvät selkeästi lasten hyvinvointina ja sen ansiosta muun muassa koulunkäynti ja muut arjen toiminnot sujuvat. Lastensuojeluyksiköissä on jo nyt toimivia keinoja turvata lasten hyvän vuorokausirytmin toteutuminen.