Pölyttäjähyönteisten elinolojen turvaaminen kaupungeissa kunnossapitotoimilla
Kirienko, Elizaveta (2024)
Kirienko, Elizaveta
2024
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262015
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401262015
Tiivistelmä
Pölyttäjähyönteisten määrän väheneminen globaalisti viime vuosikymmeninä on ollut huolestuttava ilmiö. Suurin osa siemenkasveista tarvitsee pölyttäjähyönteisiä lisääntyäkseen ja pölyttäjät ovat monien muiden eläinten ravintoa. Opinnäytetyön tavoitteena on kertoa Suomen pölyttäjähyönteisistä, niiden tarpeista jokaisena vuodenaikana, uhkatekijöistä sekä viheralueiden kunnossapitotoimien hyödyistä ja haitoista pölyttäjähyönteisille. Opinnäytetyö on kirjallisuustutkimus, joka pyrkii selkeyttämään ja yhdistämään olemassa olevaa kirjallisuutta aiheesta ja täsmentää sitä viheralan kunnossapitotoimiin.
Pölyttäjähyönteisten kehitysvaiheet ja toiminta muuttuvat vuodenaikojen mukana. Pölyttäjähyönteiset tarvitsevat siitepölyä ja mettä keväästä syksyyn, pesimispaikkoja lisääntyäkseen ja talvehtimispaikkoja sään kylmetessä. Suurin uhka pölyttäjähyönteisten vähenemiseen ovat ilmastonmuutoksesta ja jatkuvasta kaupungistumisesta johtuvat elinympäristöjen, pesimis- ja talvehtimispaikkojen väheneminen sekä sopivien ravintokasvien puute. Vaikka kaupungit vievät pölyttäjiltä elintilaa, kaupunkien viheralueilla on suuri potentiaali turvata pölyttäjähyönteisten elinoloja.
Viheralueet, joilla on paras potentiaali turvata pölyttäjähyönteisiä ovat ne, joita hoidetaan harvakseltaan ja joissa suositaan luonnonmukaisia ratkaisuja. Rikkakasvit ja haitalliset vieraslajit tulee kuitenkin hävittää, koska ne vievät ravintokasveilta elintilaa eivätkä edistä luonnon monimuotoisuutta. Niittäessä ja rikkakasveja poistaessa on hyvä jättää alueelle viherlaikkuja, jotta pölyttäjähyönteisten elinympäristö ei häviä kokonaan. Istutetun kasvillisuuden hoidolla on suuri vaikutus pölyttäjähyönteisten ravinnon saannin turvaamisessa. Niityt ja tienvarret, joissa on monipuolista kotimaista kasvillisuutta tarjoavat hyviä mahdollisia elintiloja ja ravintoa pölyttäjähyönteisille.
Viheralueiden jättäminen rakennettujen alueiden keskelle sekä uusien luonnonmukaisten viheralueiden suunnittelu on tärkeää. Viheralueiden tulisi kytkeytyä toisiinsa kukkakäytäväverkostoilla, jotta pölyttäjähyönteiset pystyisivät kulkemaan turvallisesti kaupungeissa viheralueiden välillä. Pölyttäjien kannalta viheralueiden kunnossapitotehtävien tulisi keskittyä pölyttäjähyönteisten talvehtimis- ja pesimispaikkojen sekä ravinnon saannin takaamiseen.
Pölyttäjähyönteisten kehitysvaiheet ja toiminta muuttuvat vuodenaikojen mukana. Pölyttäjähyönteiset tarvitsevat siitepölyä ja mettä keväästä syksyyn, pesimispaikkoja lisääntyäkseen ja talvehtimispaikkoja sään kylmetessä. Suurin uhka pölyttäjähyönteisten vähenemiseen ovat ilmastonmuutoksesta ja jatkuvasta kaupungistumisesta johtuvat elinympäristöjen, pesimis- ja talvehtimispaikkojen väheneminen sekä sopivien ravintokasvien puute. Vaikka kaupungit vievät pölyttäjiltä elintilaa, kaupunkien viheralueilla on suuri potentiaali turvata pölyttäjähyönteisten elinoloja.
Viheralueet, joilla on paras potentiaali turvata pölyttäjähyönteisiä ovat ne, joita hoidetaan harvakseltaan ja joissa suositaan luonnonmukaisia ratkaisuja. Rikkakasvit ja haitalliset vieraslajit tulee kuitenkin hävittää, koska ne vievät ravintokasveilta elintilaa eivätkä edistä luonnon monimuotoisuutta. Niittäessä ja rikkakasveja poistaessa on hyvä jättää alueelle viherlaikkuja, jotta pölyttäjähyönteisten elinympäristö ei häviä kokonaan. Istutetun kasvillisuuden hoidolla on suuri vaikutus pölyttäjähyönteisten ravinnon saannin turvaamisessa. Niityt ja tienvarret, joissa on monipuolista kotimaista kasvillisuutta tarjoavat hyviä mahdollisia elintiloja ja ravintoa pölyttäjähyönteisille.
Viheralueiden jättäminen rakennettujen alueiden keskelle sekä uusien luonnonmukaisten viheralueiden suunnittelu on tärkeää. Viheralueiden tulisi kytkeytyä toisiinsa kukkakäytäväverkostoilla, jotta pölyttäjähyönteiset pystyisivät kulkemaan turvallisesti kaupungeissa viheralueiden välillä. Pölyttäjien kannalta viheralueiden kunnossapitotehtävien tulisi keskittyä pölyttäjähyönteisten talvehtimis- ja pesimispaikkojen sekä ravinnon saannin takaamiseen.