P. I. Tšaikovskin ja S. V. Rahmaninovin romanssit : musiikkidramaturgia ja tekstitranskriptio
Murzina, Natalia (2023)
Murzina, Natalia
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122239069
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122239069
Tiivistelmä
Tässä työssä käsittelin Tšaikovskin ja Rahmaninovin kolmea romanssia musiikin dramaturgian ja venäjän kielen lausumisen näkökulmasta. Työn tavoitteena on auttaa laulajia ja pianisteja käytännön työssä venäläisten klassisten romanssien tyylin, tekstin ymmärtämisen ja ääntämisen kanssa. Kolme romanssia valikoitui laulajien kiinnostuksen perusteella. Työssä käytettiin musiikintutkimuksen menetelmiä kuten harmonia-, rytmi- ja melodia-analyysiä sekä tekstin transkriptiota. Työssä käsiteltiin sanan romanssi etymologiaa ja romanssin lajityypin kehityshistoriaa keskiaikaisesta espanjalaisesta ja ranskalaisesta runosta ja laulusta alkaen venäläisen klassisen romanssin aikaan asti. Tekstin transkription perustana käytettiin International Phonetic Alphabetia (IPA), ja lisäksi tehtiin yksinkertaistettu transkriptio, joka on liitteenä. Tšaikovskin romanssissa Op. 38 Nro. 2 on huomioitu korkea patetiikka ja rakkauslyriikan aktiivinen draama. Sen sijaan Rahmaninovin romansseissa kiinnitin huomiota maisemalyriikan ja symbolistisen taiteen väliseen yhteyteen. Tšaikovskin romanssin esimerkin avulla osoitettiin romanssin ja ooppera-aarian genrejen välinen yhteys (yhteiset melodiset intonaatiot, monologisuus, dynaaminen kehitys lyyrisestä kohti korkeaa paatosta sekä kehittynyt ja runsas säestys). Lisäksi havaittiin säveltäjän sinfoninen ajattelu (pianosäestyksen moniäänisyys). Rahmaninovin maisemaromansseissa Op. 21 Nro. 5 ja Nro. 7 havaittiin musiikillisen koloristisen käytännön piirteet pianosäestyksessä muun muassa puolipedaali, vapaa tempon ja dynamiikan paletti, musiikki-teemojen kehitys pentatonisesta alkumotiivista ja pianosäestyksen koloristiset kerrokset. Rahmaninovin harmoniaa, toisin sanoen Rahmaninovin subdominantti eli 4VII43-sointu mollissa, ja kulminaatio piano-nyanssissa korostettiin. Tšaikovskin romanssit ovat vaikuttaneet Rahmaninovin romanssien musiikilliseen sisältöön, mutta molemmat säveltäjät ovat keskeisiä venäläisiä romantiikan ajan säveltäjiä. Liitteinä on venäjänkielisten tekstien suomennokset ja kaksi erilaista transkriptioversiota. Liitteenä on myös ulkomaalaistermien sanasto.