Ferrum Steel Oy:n työnantajamielikuva ja rekrytointiviestintä.
Nurmela, Sara (2023)
Nurmela, Sara
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135846
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121135846
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia hyvän työnantajamielikuvan merkitystä ja sen vaikutuksia yrityksen kykyyn houkutella, sitouttaa ja säilyttää osaavaa työvoimaa. Tutkimuksen teoreettista taustaa varten perehdyttiin työnantajamielikuvaa ja rekrytointiviestintää käsittelevään kirjallisuuteen sekä aiempiin tutkimuksiin. Opinnäytetyössä tutkittiin, miten työnantajamielikuva vaikuttaa nuorten päätöksiin työnhaussa ja miten rekrytointiviestintä sosiaalisessa mediassa voi tukea tätä prosessia. Myös sisäisen työnantajamielikuvan tilaa tutkittiin kesätyöntekijöiden näkökulmasta.
Tutkimuksessa käytettiin menetelmätriangulaatiota, eli sekä määrällistä kyselytutkimusta että puolistrukturoituja haastatteluja. Opinnäytetyön määrällisenä tutkimusmenetelmänä oli lomakekysely. Tutkimuksen kohteena olivat opiskelijat, ja kyselyn avulla pyrittiin tunnistamaan konkreettisia kaavoja ja suuntauksia liittyen rekrytointiin sekä sosiaalisen median viestintään opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi toimeksiantajan nykyisiä kesätyöntekijöitä haastateltiin haastatteluissa liittyen yrityksen työnantajamielikuvaan.
Kyselyssä ilmeni, että opiskelijoilla on kiinnostusta työskennellä opintojen ohella ja he aikovat etsiä työmahdollisuuksia sekä lähipiiristään että verkosta. TikTok osoittautui suosituimmaksi some alustaksi, ja vastaajia kiinnosti erityisesti työvaiheisiin ja uratarinoihin liittyvä sisältö. Haastatteluissa korostuivat digitaalisten rekrytointialustojen käyttö ja valmius suositella yritystä tuttaville. Toimeksiantajan yleinen työnantajamielikuva koettiin positiiviseksi ja neutraaliksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin parantaminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä. Toimeksiantaja voisi panostaa nykyisten työntekijöiden verkostoihin, oppilaitosyhteistyöhön, digitaaliseen näkyvyyteen ja liikkuvaan kuvaan sosiaalisessa mediassa edistääkseen työnantajamielikuvaa ja rekrytointiviestintää.
Tutkimuksessa käytettiin menetelmätriangulaatiota, eli sekä määrällistä kyselytutkimusta että puolistrukturoituja haastatteluja. Opinnäytetyön määrällisenä tutkimusmenetelmänä oli lomakekysely. Tutkimuksen kohteena olivat opiskelijat, ja kyselyn avulla pyrittiin tunnistamaan konkreettisia kaavoja ja suuntauksia liittyen rekrytointiin sekä sosiaalisen median viestintään opiskelijoiden näkökulmasta. Lisäksi toimeksiantajan nykyisiä kesätyöntekijöitä haastateltiin haastatteluissa liittyen yrityksen työnantajamielikuvaan.
Kyselyssä ilmeni, että opiskelijoilla on kiinnostusta työskennellä opintojen ohella ja he aikovat etsiä työmahdollisuuksia sekä lähipiiristään että verkosta. TikTok osoittautui suosituimmaksi some alustaksi, ja vastaajia kiinnosti erityisesti työvaiheisiin ja uratarinoihin liittyvä sisältö. Haastatteluissa korostuivat digitaalisten rekrytointialustojen käyttö ja valmius suositella yritystä tuttaville. Toimeksiantajan yleinen työnantajamielikuva koettiin positiiviseksi ja neutraaliksi.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työnantajamielikuvan ja rekrytoinnin parantaminen edellyttää monipuolisia toimenpiteitä. Toimeksiantaja voisi panostaa nykyisten työntekijöiden verkostoihin, oppilaitosyhteistyöhön, digitaaliseen näkyvyyteen ja liikkuvaan kuvaan sosiaalisessa mediassa edistääkseen työnantajamielikuvaa ja rekrytointiviestintää.