Varhaiskasvattajien ja huoltajien välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen kehittäminen
Pahkala, Sari (2023)
Pahkala, Sari
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120534616
Tiivistelmä
Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisuudessa toimivaa varhaiskasvatusalaa velvoittava asiakirja ”Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet” velvoittavat varhaiskasvattajia aktiiviseen vuorovaikutteiseen yhteistyöhön lasten huoltajien kanssa. Lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia edistetään huoltajien ja varhaiskasvattajien välisillä keskusteluilla, joissa varhaiskasvattajien havainnot lapsen päivästä tuodaan esille.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Oulun kaupungin alueella sijaitsevassa varhaiskasvatusyksikössä olevien lasten huoltajien ajatuksia nykyisestä kodin ja varhaiskasvattajien välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen tasosta ja riittävyydestä. Päätutkimuskysymyksenä oli selvittää lasten huoltajilta, toimiiko viestintä ja vuorovaikutus nykyisellään vai nähdäänkö siinä kehittämistä. Apu-tutkimuskysymyksenä oli selvittää, millaisena varhaiskasvattajat näkevät viestinnän ja vuorovaikutuksen toimivuuden asiakasperheiden suuntaan sekä myös toisten varhaiskasvattajien välillä ja löytävätkö he kehityskohteita siinä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatuksesta, vuoro-vaikutuksesta, osallisuudesta sekä huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tietoa hankittiin lainsäädännöstä ja kirjallisuudesta. Opinnäytetyön tutkimusotteena käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä Webropol-kyselyä. Tuloksena saatiin täsmällistä tietoa viestinnän ja vuorovaikutuksen tasosta varhaiskasvattajien ja huoltajien välillä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön tulosten perusteella muodostettiin johtopäätöksiä kohdeorganisaation varhaiskasvatukselle.
Tulosten pohjalta todettiin, että kohdeyksikön viestinnän ja vuorovaikutuksen taso sekä huoltajien ja varhaiskasvattajien välillä että varhaiskasvattajien kesken olivat hyvällä tasolla. Kyselyiden avulla löydettiin myös kehittämiskohteita, joita voidaan hyödyntää myöhemmin viestinnän kehittämissuunnitelman pohjana. Yhtenä kehityskohteena esille nousi tiedon siirtyminen varhaiskasvattajalta toiselle vuoronvaihtotilanteissa. Toinen kehityskohde oli aloituskeskustelun kehittäminen.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Oulun kaupungin alueella sijaitsevassa varhaiskasvatusyksikössä olevien lasten huoltajien ajatuksia nykyisestä kodin ja varhaiskasvattajien välisen viestinnän ja vuorovaikutuksen tasosta ja riittävyydestä. Päätutkimuskysymyksenä oli selvittää lasten huoltajilta, toimiiko viestintä ja vuorovaikutus nykyisellään vai nähdäänkö siinä kehittämistä. Apu-tutkimuskysymyksenä oli selvittää, millaisena varhaiskasvattajat näkevät viestinnän ja vuorovaikutuksen toimivuuden asiakasperheiden suuntaan sekä myös toisten varhaiskasvattajien välillä ja löytävätkö he kehityskohteita siinä.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys muodostui varhaiskasvatuksesta, vuoro-vaikutuksesta, osallisuudesta sekä huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Tietoa hankittiin lainsäädännöstä ja kirjallisuudesta. Opinnäytetyön tutkimusotteena käytettiin tapaustutkimusta. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sähköistä Webropol-kyselyä. Tuloksena saatiin täsmällistä tietoa viestinnän ja vuorovaikutuksen tasosta varhaiskasvattajien ja huoltajien välillä. Tutkimusaineisto analysoitiin sisällönanalyysin keinoin. Opinnäytetyön tulosten perusteella muodostettiin johtopäätöksiä kohdeorganisaation varhaiskasvatukselle.
Tulosten pohjalta todettiin, että kohdeyksikön viestinnän ja vuorovaikutuksen taso sekä huoltajien ja varhaiskasvattajien välillä että varhaiskasvattajien kesken olivat hyvällä tasolla. Kyselyiden avulla löydettiin myös kehittämiskohteita, joita voidaan hyödyntää myöhemmin viestinnän kehittämissuunnitelman pohjana. Yhtenä kehityskohteena esille nousi tiedon siirtyminen varhaiskasvattajalta toiselle vuoronvaihtotilanteissa. Toinen kehityskohde oli aloituskeskustelun kehittäminen.