Ravintolahenkilökunnan välinen vuorovaikutus ja sen vaikutukset työhyvinvointiin
Kopperoinen, Mimosa (2023)
Kopperoinen, Mimosa
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835441
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120835441
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia yritys X:n henkilöstön välistä vuorovaikutusta ja sen vaikutusta työhyvinvointiin. Työn lähtökohtana oli tekijän sekä toimeksiantajan yhteinen kiinnostus aihetta kohtaan, sekä
tutkimuksen tarpeellisuus yritykselle. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa vuorovaikutuksen sekä työhyvinvoinnin nykytilaa, ja antaa myös työntekijöille mahdollisuus kertoa avoimesti omista kokemuksistaan aiheeseen liittyen. Itse työn tarkoitus ei ollut puuttua epäkohtiin, vaan tuoda ilmi mahdollisia epäkohtia, sekä jo
valmiiksi toimivia asioita, ja siten antaa toimeksiantajalle arvokasta tietoa henkilöstönsä hyvinvoinnista. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimustavaksi valikoitui Webropol-alustalla tehty verkkokysely. Kysely oli rakennettu teoreettisen viitekehyksen pohjalta, mutta myös toimeksiantajan toiveet toteuttaen. Otanta oli noin 32 henkilöä, ja tutkimukseen vastasi 23 henkilöä. Tutkimuksen tulokset olivat melko yhteneväisiä. Tutkittavilta kysyttiin työilmapiiristä, miten he kokevat vuorovaikutuksen työpaikallaan, miten he kokevat vuorovaikutuksen vaikuttavan työhyvinvointiinsa sekä miten he kehittäisivät vuorovaikutusta. Vastauksissa nousi selkeitä teemoja, joita olivat muun muassa palaute, kiireisyys tai kiireen tunne, asenne toisia työntekijöitä kohtaan ja työilmapiiri. Vastauksissa kävi myös ilmi se, että
samat teemat olivat sekä vuorovaikutusta ja työhyvinvointia edistäviä tekijöitä että työhyvinvointia ja vuorovaikutusta heikentäviä tekijöitä. Lähes kaikissa vastauksissa oli kuitenkin sama ajatus: vuorovaikutus vaikuttaa olennaisesti työhyvinvointiin.
Tutkimuksen analysoinnin jälkeen selkeiksi kehitysehdotuksiksi nousi palautteen annon lisääminen, kiireen aikana kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen selkeys ja ylläpito, empatian lisääminen ja asenteen parantaminen toisia työntekijöitä kohtaan.
tutkimuksen tarpeellisuus yritykselle. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa vuorovaikutuksen sekä työhyvinvoinnin nykytilaa, ja antaa myös työntekijöille mahdollisuus kertoa avoimesti omista kokemuksistaan aiheeseen liittyen. Itse työn tarkoitus ei ollut puuttua epäkohtiin, vaan tuoda ilmi mahdollisia epäkohtia, sekä jo
valmiiksi toimivia asioita, ja siten antaa toimeksiantajalle arvokasta tietoa henkilöstönsä hyvinvoinnista. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin laadullisella eli kvalitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Tutkimustavaksi valikoitui Webropol-alustalla tehty verkkokysely. Kysely oli rakennettu teoreettisen viitekehyksen pohjalta, mutta myös toimeksiantajan toiveet toteuttaen. Otanta oli noin 32 henkilöä, ja tutkimukseen vastasi 23 henkilöä. Tutkimuksen tulokset olivat melko yhteneväisiä. Tutkittavilta kysyttiin työilmapiiristä, miten he kokevat vuorovaikutuksen työpaikallaan, miten he kokevat vuorovaikutuksen vaikuttavan työhyvinvointiinsa sekä miten he kehittäisivät vuorovaikutusta. Vastauksissa nousi selkeitä teemoja, joita olivat muun muassa palaute, kiireisyys tai kiireen tunne, asenne toisia työntekijöitä kohtaan ja työilmapiiri. Vastauksissa kävi myös ilmi se, että
samat teemat olivat sekä vuorovaikutusta ja työhyvinvointia edistäviä tekijöitä että työhyvinvointia ja vuorovaikutusta heikentäviä tekijöitä. Lähes kaikissa vastauksissa oli kuitenkin sama ajatus: vuorovaikutus vaikuttaa olennaisesti työhyvinvointiin.
Tutkimuksen analysoinnin jälkeen selkeiksi kehitysehdotuksiksi nousi palautteen annon lisääminen, kiireen aikana kommunikoinnin ja vuorovaikutuksen selkeys ja ylläpito, empatian lisääminen ja asenteen parantaminen toisia työntekijöitä kohtaan.