Pankkitunnushuijausten estäminen : pankkien petostorjunnan nykytila ja kehitysmahdollisuudet
Huhtanen, Heikki (2023)
Huhtanen, Heikki
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120734965
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023120734965
Tiivistelmä
Opinnäytteen tarkoituksena oli selvittää pankkitunnushuijausten estämistä suomalaisissa pankeissa tänä päivänä ja samalla kartoittaa mahdollisuuksia tehostaa petosten torjuntaa näissä huijauksissa.
Haastattelin kolmen pankin edustajaa ja yhtä asiantuntijaa Finanssiala ry:stä. Haastattelut tehtiin teemahaastattelumenetelmällä joko kasvotusten tai Teams-etäyhteydellä. Haastatteluista nousi esiin, että pankit tekevät pankkihuijausten estämistyötä kukin hieman omalla tavallaan. Kaikki pankit valvovat tapahtumia ja pyytävät välillä asiakkailta lisävahvistusta maksulle. Petosten häviävän pieni osuus maksutapahtumien kokonaisvolyymistä tekee petosten torjunnan vaikeaksi, koska maksuliikenteen täytyy samaan aikaan olla kaikille asiakkaille mahdollisimman sujuva. Huijauskampanjoiden alasampumiseen pyritään yhteistyöllä Traficomin kanssa mahdollisimman nopeasti.
Nykyistä pankkitunnuksiin pohjautuvaa vahvaa sähköisen tunnistautumisen järjestelmää ei pidetty parhaana mahdollisena ratkaisuna. Haastateltavat näkivät, että jokin toinen ratkaisu olisi parempi. Tietojenvaihto pankkien välillä nähtiin ongelmalliseksi tehokkaan petostorjunnan kannalta. Lainsäädäntö ei ole selvä tässä asiassa, minkä johdosta pankit joutuvat tapauskohtaisesti arvioimaan, voidaanko huijausten torjumiseksi olennaista tietoa jakaa. Poliisi nähtiin hitaana tiedonjakajana, ja poliisi on muutenkin toissijainen toimija näiden huijausten estämisessä. Finanssialan pitäisi pyrkiä vaikuttamaan kansainvälisiin hakukoneita tarjoaviin yrityksiin, jottei valesivustot pääse nousemaan hakutulosten kärkeen ja ohjaa ihmisiä väärille sivuille. Pankin kanssa samaan tekstiviestiketjuun tulleet huijausviestit nähtiin ongelmaksi, mutta lokakuussa voimaan tulleen teleoperaattoreita velvoittavan määräyksen nähtiin ratkaisevan tämän ongelman. Petostietoisuuden kasvattamiselle nähtiin iso tarve Suomessa. Erityisen tärkeää olisi saada ihmiset ymmärtämään rikollisten hyödyntämät psykologiset temput eli kiireen ja paineen tunteen luominen.
Haastattelin kolmen pankin edustajaa ja yhtä asiantuntijaa Finanssiala ry:stä. Haastattelut tehtiin teemahaastattelumenetelmällä joko kasvotusten tai Teams-etäyhteydellä. Haastatteluista nousi esiin, että pankit tekevät pankkihuijausten estämistyötä kukin hieman omalla tavallaan. Kaikki pankit valvovat tapahtumia ja pyytävät välillä asiakkailta lisävahvistusta maksulle. Petosten häviävän pieni osuus maksutapahtumien kokonaisvolyymistä tekee petosten torjunnan vaikeaksi, koska maksuliikenteen täytyy samaan aikaan olla kaikille asiakkaille mahdollisimman sujuva. Huijauskampanjoiden alasampumiseen pyritään yhteistyöllä Traficomin kanssa mahdollisimman nopeasti.
Nykyistä pankkitunnuksiin pohjautuvaa vahvaa sähköisen tunnistautumisen järjestelmää ei pidetty parhaana mahdollisena ratkaisuna. Haastateltavat näkivät, että jokin toinen ratkaisu olisi parempi. Tietojenvaihto pankkien välillä nähtiin ongelmalliseksi tehokkaan petostorjunnan kannalta. Lainsäädäntö ei ole selvä tässä asiassa, minkä johdosta pankit joutuvat tapauskohtaisesti arvioimaan, voidaanko huijausten torjumiseksi olennaista tietoa jakaa. Poliisi nähtiin hitaana tiedonjakajana, ja poliisi on muutenkin toissijainen toimija näiden huijausten estämisessä. Finanssialan pitäisi pyrkiä vaikuttamaan kansainvälisiin hakukoneita tarjoaviin yrityksiin, jottei valesivustot pääse nousemaan hakutulosten kärkeen ja ohjaa ihmisiä väärille sivuille. Pankin kanssa samaan tekstiviestiketjuun tulleet huijausviestit nähtiin ongelmaksi, mutta lokakuussa voimaan tulleen teleoperaattoreita velvoittavan määräyksen nähtiin ratkaisevan tämän ongelman. Petostietoisuuden kasvattamiselle nähtiin iso tarve Suomessa. Erityisen tärkeää olisi saada ihmiset ymmärtämään rikollisten hyödyntämät psykologiset temput eli kiireen ja paineen tunteen luominen.