Kertova keho : kehotietoisuus muusikon ja musiikkipedagogin työvälineenä
Putkonen, Riikka (2023)
Putkonen, Riikka
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932695
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112932695
Tiivistelmä
Musiikkialalla tiedostetaan, että keho on työn kannalta merkityksellinen, mutta kehotietoisuudesta ja tietoisuustaidoista puhutaan vain vähän. Omakohtainen kokemus on osoittanut, että kehotietoisuuden ja tietoisuustaitojen harjoittaminen vaikuttaa positiivisesti niin ammatillisella tasolla kuin yksityiselämässäkin. Työn lähtökohta on pohdinta siitä, voisiko kehotietoisuuden esitellä helposti lähestyttävällä tavalla, joka pysäyttää lukijan pohtimaan omaa suhtautumistaan aiheeseen. Opinnäytetyö antoi mahdollisuuden tutkia, mitä kehotietoisuus on tieteen näkökulmasta ja miten muusikko ja musiikkipedagogi siitä hyötyy.
Kirjallisuuskatsaus kehotietoisuuden tieteellisestä näytöstä osoittaa kehotietoisuuden ja tietoisuustaitojen harjoittamisen olevan hyödyksi jokaiselle ammattiin katsomatta. Muusikon ja musiikkipedagogin työtehtävissä tietoisuustaidoilla on lukuisia soveltamismahdollisuuksia. Jos tietoisuustaitoja harjoittaa säännöllisesti, positiiviset vaikutukset ovat nähtävissä niin henkilökohtaisella kuin ammatillisenkin tasolla.
Kehotietoisuus on länsimaisen lääketieteen tunnustama ilmiö, josta olisi syytä puhua enemmän. Kehotietoisuus ei ole mielipidekysymys vaan työkalu, josta muusikko ja pedagogi hyötyy harjoitellessa, esiintyessä ja opettaessa. Tulevaisuudessa on tarpeen tutkia tarkemmin kehotietoisuuden ja tietoisuustaitojen käyttömahdollisuuksia muusikon ja musiikkipedagogin työssä.
Kirjallisuuskatsaus kehotietoisuuden tieteellisestä näytöstä osoittaa kehotietoisuuden ja tietoisuustaitojen harjoittamisen olevan hyödyksi jokaiselle ammattiin katsomatta. Muusikon ja musiikkipedagogin työtehtävissä tietoisuustaidoilla on lukuisia soveltamismahdollisuuksia. Jos tietoisuustaitoja harjoittaa säännöllisesti, positiiviset vaikutukset ovat nähtävissä niin henkilökohtaisella kuin ammatillisenkin tasolla.
Kehotietoisuus on länsimaisen lääketieteen tunnustama ilmiö, josta olisi syytä puhua enemmän. Kehotietoisuus ei ole mielipidekysymys vaan työkalu, josta muusikko ja pedagogi hyötyy harjoitellessa, esiintyessä ja opettaessa. Tulevaisuudessa on tarpeen tutkia tarkemmin kehotietoisuuden ja tietoisuustaitojen käyttömahdollisuuksia muusikon ja musiikkipedagogin työssä.