Palautekulttuurin tarkastelua Taysin vuodeosastoilla : virallisuuksista kohti arkipäiväisempää palautetta
Retulainen, Helena; Uusikartano, Antti (2023)
Retulainen, Helena
Uusikartano, Antti
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732029
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023112732029
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarve heräsi havainnosta, että henkilökunnalla ei ollut kunnollisia palautteenantoväyliä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli selvittää, millaisiksi vuodeosastojen palautekulttuurit koetaan henkilöstön näkökulmasta ja kuinka esihenkilöt ylläpitävät ja mahdollisesti kehittää yksiköiden palautekulttuuria dialogisin keinoin huomioiden eri sukupolvet, joilla dialogin tarve on erilainen. Tavoitteena oli tuottaa palautekulttuurin kehittämissuunnitelma. Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1. Millaiseksi palautekulttuuri koetaan henkilöstön näkökulmasta Taysin vuodeosastoilla? 2. Mikä on henkilöstön näkemys esihenkilön roolista dialogisen palautekulttuurin kehittämisessä ja ylläpitämisessä? ja 3. Miten dialogista palautekulttuuria voisi kehittää Taysin vuodeosastoilla?
Opinnäytetyö toteutettiin mixed methods -menetelmällä, jossa laadullisia tuloksia täydennettiin määrällisillä tuloksilla. Menetelmä oli oivallinen tutkimuskysymyksien tarkastellessa vuorovaikutukseen liittyviä asioita, jolloin tulkinta on monisyistä. Opinnäytetyön tekijät loivat teoreettisen viitekehyksen pohjalta kyselylomakkeen, jossa oli Likertin -asteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kysely välitettiin 196 työntekijälle osastonhoitajien kautta, kyselyyn vastasi 39 työntekijää. Määrällisen puolen tuloksia käsiteltiin SPSS-ohjelmalla ja laadullisen vastauksista tehtiin teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tulkintojen jälkeen vastaukset yhdistettiin Mixed methods -menetelmän tavoin.
Tutkimustulosten mukaan työntekijöiden keskuudessa perusteet hyvään vuorovaikutuskulttuuriin ovat kunnossa. Palautteen antamisen ja vastaanottamisen määrässä koetaan kuitenkin puutteita, ja etenkin esihenkilöiltä toivotaan enemmän palautetta. Palautetta annetaan virallisissa ympäristöissä (osastotunneilla tai kehityskeskusteluissa), mutta selvästi kaivataan säännöllisempää ja vuorovaikutuksellisempaa kohtaamista palautteenannossa.
Opinnäytetyön tuloksien pohjalta esihenkilöitä kannustetaan dialogisiin kohtaamisiin ja säännölliseen palautteenantoon. Myös työntekijöitä rohkaistaan pyytämään palautetta sekä antamaan sitä säännöllisemmin. Tulevaisuudessa saman kyselyn voisi teettää uudelleen, jotta voisi arvioida kuinka dialoginen johtaminen ja suopea palautteenantokulttuuri ovat jalkautuneet työyhteisöihin.
Opinnäytetyö toteutettiin mixed methods -menetelmällä, jossa laadullisia tuloksia täydennettiin määrällisillä tuloksilla. Menetelmä oli oivallinen tutkimuskysymyksien tarkastellessa vuorovaikutukseen liittyviä asioita, jolloin tulkinta on monisyistä. Opinnäytetyön tekijät loivat teoreettisen viitekehyksen pohjalta kyselylomakkeen, jossa oli Likertin -asteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Kysely välitettiin 196 työntekijälle osastonhoitajien kautta, kyselyyn vastasi 39 työntekijää. Määrällisen puolen tuloksia käsiteltiin SPSS-ohjelmalla ja laadullisen vastauksista tehtiin teoriasidonnainen sisällönanalyysi. Tulkintojen jälkeen vastaukset yhdistettiin Mixed methods -menetelmän tavoin.
Tutkimustulosten mukaan työntekijöiden keskuudessa perusteet hyvään vuorovaikutuskulttuuriin ovat kunnossa. Palautteen antamisen ja vastaanottamisen määrässä koetaan kuitenkin puutteita, ja etenkin esihenkilöiltä toivotaan enemmän palautetta. Palautetta annetaan virallisissa ympäristöissä (osastotunneilla tai kehityskeskusteluissa), mutta selvästi kaivataan säännöllisempää ja vuorovaikutuksellisempaa kohtaamista palautteenannossa.
Opinnäytetyön tuloksien pohjalta esihenkilöitä kannustetaan dialogisiin kohtaamisiin ja säännölliseen palautteenantoon. Myös työntekijöitä rohkaistaan pyytämään palautetta sekä antamaan sitä säännöllisemmin. Tulevaisuudessa saman kyselyn voisi teettää uudelleen, jotta voisi arvioida kuinka dialoginen johtaminen ja suopea palautteenantokulttuuri ovat jalkautuneet työyhteisöihin.