Röntgenhoitajien fyysinen hyvinvointi sädehoidossa
Koljonen, Suvi; Luostarinen, Marika; Sotaniemi-Einola, Hanna (2023)
Koljonen, Suvi
Luostarinen, Marika
Sotaniemi-Einola, Hanna
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102127800
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023102127800
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa eräässä sädehoitoyksikössä työskentelevien röntgenhoitajien fyysistä hyvinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Tavoitteena oli tuottaa lisää tietoa röntgenhoitajien fyysisestä työhyvinvoinnista. Tutkimuskysymykset olivat, kuinka fyysiseen työhyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät toteutuvat röntgenhoitajan työssä sekä kuinka ne toteutuvat vapaa-ajalla. Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä erään sädehoitoyksikön kanssa.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, jotta vastauksia pystyttiin vertailemaan keskenään. Tutkimukseen osallistui 33 henkilöä. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmiston avulla ja muutettiin ympyrädiagrammeiksi sekä ositetuiksi palkkikaavioiksi.
Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että suurin osa työntekijöistä koki työskentelevänsä ergonomisesti. Lähes kaikki työntekijät kokivat, että työssä esiintyy paljon toistuvia liikkeitä, esimerkiksi käsien nostoja. Tavaroiden siirtelyä esiintyi myös paljon. Vastaajien mielipiteitä jakoivat yhtäjaksoisen istumisen ja seisomisen määrä. Suurin osa vastanneista koki, että potilassiirtoja on paljon ja siirtoihin tarkoitettuja apuvälineitä on riittävästi sekä niitä on mahdollista käyttää ajan puitteissa. Sähköpöytiä käytti suurin osa vastaajista, mutta ergonomiatuoleja vain harva. Unen merkitys koettiin tärkeäksi, vaikka kaikki eivät nukkuneetkaan riittävästi. Myös liikunta koettiin tärkeäksi työssä jaksamisen kannalta, mutta tämä jakoi mielipiteitä vastaajissa, koska osa liikkui riittävästi ja osa taas ei.
Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät toteutuvat röntgenhoitajan työssä vaihdellen. Tulosten perusteella suurimpia puutteita työn fyysisessä hyvinvoinnissa nähdään olevan toistuvissa liikkeissä ja taukoliikunnan pitämisessä. Kokonaisuudessaan saadut tutkimustulokset ovat samankaltaisia kuin aikaisemmissa röntgenhoitajille suunnatuissa tutkimuksissa.
Työelämän kannalta kertatutkimukset ei ole otollisin tutkintamenetelmä, sillä toimintaa tulisi tutkia pidemmällä aikavälillä. Tämän takia tutkimuksen uusiminen samalla kyselylomakkeella olisi toivottavaa. Jatkotutkimusehdotuksena kyselyn voisi toteuttaa uudelleen samassa yksikössä ja vertailla tuloksia opinnäytetyössä tehdyn ja uuden tutkimuksen välillä, miten asiat ovat muuttuneet vai ovatko ylipäätään. Vaihtoehtoisesti tutkimuksen voisi joko toteuttaa toisessa tai useammassa sädehoitoyksiköissä ja vertailla saatuja tuloksia keskenään.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella. Kysymykset olivat monivalintakysymyksiä, jotta vastauksia pystyttiin vertailemaan keskenään. Tutkimukseen osallistui 33 henkilöä. Aineisto analysoitiin SPSS-tilasto-ohjelmiston avulla ja muutettiin ympyrädiagrammeiksi sekä ositetuiksi palkkikaavioiksi.
Opinnäytetyön tuloksista ilmenee, että suurin osa työntekijöistä koki työskentelevänsä ergonomisesti. Lähes kaikki työntekijät kokivat, että työssä esiintyy paljon toistuvia liikkeitä, esimerkiksi käsien nostoja. Tavaroiden siirtelyä esiintyi myös paljon. Vastaajien mielipiteitä jakoivat yhtäjaksoisen istumisen ja seisomisen määrä. Suurin osa vastanneista koki, että potilassiirtoja on paljon ja siirtoihin tarkoitettuja apuvälineitä on riittävästi sekä niitä on mahdollista käyttää ajan puitteissa. Sähköpöytiä käytti suurin osa vastaajista, mutta ergonomiatuoleja vain harva. Unen merkitys koettiin tärkeäksi, vaikka kaikki eivät nukkuneetkaan riittävästi. Myös liikunta koettiin tärkeäksi työssä jaksamisen kannalta, mutta tämä jakoi mielipiteitä vastaajissa, koska osa liikkui riittävästi ja osa taas ei.
Tutkimustulosten perusteella voidaan arvioida, että fyysiseen hyvinvointiin vaikuttavat eri tekijät toteutuvat röntgenhoitajan työssä vaihdellen. Tulosten perusteella suurimpia puutteita työn fyysisessä hyvinvoinnissa nähdään olevan toistuvissa liikkeissä ja taukoliikunnan pitämisessä. Kokonaisuudessaan saadut tutkimustulokset ovat samankaltaisia kuin aikaisemmissa röntgenhoitajille suunnatuissa tutkimuksissa.
Työelämän kannalta kertatutkimukset ei ole otollisin tutkintamenetelmä, sillä toimintaa tulisi tutkia pidemmällä aikavälillä. Tämän takia tutkimuksen uusiminen samalla kyselylomakkeella olisi toivottavaa. Jatkotutkimusehdotuksena kyselyn voisi toteuttaa uudelleen samassa yksikössä ja vertailla tuloksia opinnäytetyössä tehdyn ja uuden tutkimuksen välillä, miten asiat ovat muuttuneet vai ovatko ylipäätään. Vaihtoehtoisesti tutkimuksen voisi joko toteuttaa toisessa tai useammassa sädehoitoyksiköissä ja vertailla saatuja tuloksia keskenään.