Lahti StartUP : ulkomaalaistaustaisten startup-yrittäjien kokemuksia yrityksen perustamisesta ja kehittämisestä Lahden alueella
Vuori, Anssi (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101627637
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101627637
Tiivistelmä
Työssä haastateltiin Starthub Lahden toimeksiannosta, kiihdyttämön toimintaan osallistuvia ulkomaalaisia startup-yrittäjiä. Heiltä haluttiin vastauksia siihen, miksi he olivat ryhtyneet yrittäjiksi, miksi he olivat aloittaneet yritystoimintansa Lahden tai Päijät-Hämeen alueella ja millaisia tukipalveluita he olivat käyttäneet. Heiltä haluttiin myös tietää, millaisena he näkivät alueellisten toimijoiden, kuten Starthubin, LADEC:n ja ELY-keskuksen, tuen ja millaisia kehitystarpeita he havaitsivat. Työn tavoitteena oli kerätä tietoa yrittäjyyden syistä ja olosuhteista, jota voitaisiin käyttää palveluiden kehittämisessä ja maahanmuuttajien yrittäjyyden tukemisessa.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä käytettiin etnisen yrittäjyyden vuorovaikutusmallia, johon haastattelussa kerättyjä vastauksia peilattiin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa aihealuetta käsiteltiin puoliavointa kysymysrunkoa hyväksikäyttäen.
Haastatteluissa selvisi, että syyt ryhtyä startup-yrittäjäksi ovat hyvin arkisia. Toimeentulon hankinta on keskeisin motiivi yrittämiselle. Poikkeukselliset ideat ja intohimo yrittämiseen ovat vain osin yrittämisen taustalla. Lahden ja Päijät-Hämeen alueelle yritykset perustettiin keskeisesti siksi, että yrittäjät asuvat alueella. Alueella on vetovoimatekijöitä ja potentiaalisia resursseja, mutta pääasiassa houkuttelevuus nousi alueen peruspalveluista, luonnosta ja sopivasta koosta. Havaittiin myös, että startup-yritykset ovat usein niin pieniä, että niille ei muodostu omaa identiteettiään vaan niiden strategiset valinnat sulautuvat yrittäjän henkilökohtaisiin intresseihin. Alueellisista toimijoista haastattelujen keskeinen anti oli, että Starthubin toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä, muiden toimijoiden suhteen näkemykset olivat vaihtelevampia. Suurimmat haasteet ovat konkreettisen ja tarkan tiedon ja opastuksen saanti yrityksen toimintaa varten. Alueelliset toimijat olivat haastattelujen perusteella passiivia ja muut kuin suomenkieliset resurssit ovat rajallisia.
Työ osoittaa, että startup-yrityksiä ja pienyrittäjyyttä laajemmin, on hedelmällistä tutkia haastattelututkimuksen keinoin. Arvokkainta tutkimus on, jos se tehdään systemaattisesti ja mukaan otetaan myös kehitystä tukevia tahoja ja alueellisten toimijoiden edustajia. The thesis was commissioned by Starthub Lahti. Through interviews, the thesis aimed to find out why people of immigrant backgrounds are starting startup businesses and why in the Lahti and Päijät-Häme region. The relationship between the entrepreneurs and regional actors, such as Starthub, LADEC and ELY-centers, was a third point of interest. Main concerns here were, what kind of support or assistance, the entrepreneurs have received and what might be lacking. The goal of the thesis is to gather information that can be used to develop services and the starting experience for immigrant entrepreneurs.
Interactive model of ethnic entrepreneurship is used as the theoretical framework of the thesis. The answers collected through interviews are reflected on the model and then considered how well they fit in it. The interviews were conducted with a semi-structured framework.
The interviews revealed that, reasons behind the entrepreneurial decision are rather mundane. The most common reason for starting a startup business is to develop a livelihood. Exceptional ideas and passion for entrepreneurship play only play some part in the decision making. Lahti or the Päijät-Häme region was chosen as the starting location because the entrepreneurs were already located in the area. The region has attractive qualities and strong potential resources, but mainly the region’s desirability is down to basic services, environment, and optimal size. It was also noted that startup businesses tend to be so small that they lack individual identity and so their strategic decisions are subsumed in the interests and desires of the entrepreneur. Concerning regional actors, the main things revealed were, that entrepreneurs are mostly satisfied with Starthub but relationships with other actors are more varied. Biggest challenge that the entrepreneurs face, are shortcomings in concrete and accurate information or guidance. The regional actors were considered as too passive and the lack of documents and material in languages other than Finnish was problematic.
Thesis shows that studying start-up and small business with semi-structured interviews can be very fruitful. Most valuable the research would be, if done systematically and adding representatives of the regional actors to the interview pool.
Teoreettisena viitekehyksenä työssä käytettiin etnisen yrittäjyyden vuorovaikutusmallia, johon haastattelussa kerättyjä vastauksia peilattiin. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluina, joissa aihealuetta käsiteltiin puoliavointa kysymysrunkoa hyväksikäyttäen.
Haastatteluissa selvisi, että syyt ryhtyä startup-yrittäjäksi ovat hyvin arkisia. Toimeentulon hankinta on keskeisin motiivi yrittämiselle. Poikkeukselliset ideat ja intohimo yrittämiseen ovat vain osin yrittämisen taustalla. Lahden ja Päijät-Hämeen alueelle yritykset perustettiin keskeisesti siksi, että yrittäjät asuvat alueella. Alueella on vetovoimatekijöitä ja potentiaalisia resursseja, mutta pääasiassa houkuttelevuus nousi alueen peruspalveluista, luonnosta ja sopivasta koosta. Havaittiin myös, että startup-yritykset ovat usein niin pieniä, että niille ei muodostu omaa identiteettiään vaan niiden strategiset valinnat sulautuvat yrittäjän henkilökohtaisiin intresseihin. Alueellisista toimijoista haastattelujen keskeinen anti oli, että Starthubin toimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä, muiden toimijoiden suhteen näkemykset olivat vaihtelevampia. Suurimmat haasteet ovat konkreettisen ja tarkan tiedon ja opastuksen saanti yrityksen toimintaa varten. Alueelliset toimijat olivat haastattelujen perusteella passiivia ja muut kuin suomenkieliset resurssit ovat rajallisia.
Työ osoittaa, että startup-yrityksiä ja pienyrittäjyyttä laajemmin, on hedelmällistä tutkia haastattelututkimuksen keinoin. Arvokkainta tutkimus on, jos se tehdään systemaattisesti ja mukaan otetaan myös kehitystä tukevia tahoja ja alueellisten toimijoiden edustajia.
Interactive model of ethnic entrepreneurship is used as the theoretical framework of the thesis. The answers collected through interviews are reflected on the model and then considered how well they fit in it. The interviews were conducted with a semi-structured framework.
The interviews revealed that, reasons behind the entrepreneurial decision are rather mundane. The most common reason for starting a startup business is to develop a livelihood. Exceptional ideas and passion for entrepreneurship play only play some part in the decision making. Lahti or the Päijät-Häme region was chosen as the starting location because the entrepreneurs were already located in the area. The region has attractive qualities and strong potential resources, but mainly the region’s desirability is down to basic services, environment, and optimal size. It was also noted that startup businesses tend to be so small that they lack individual identity and so their strategic decisions are subsumed in the interests and desires of the entrepreneur. Concerning regional actors, the main things revealed were, that entrepreneurs are mostly satisfied with Starthub but relationships with other actors are more varied. Biggest challenge that the entrepreneurs face, are shortcomings in concrete and accurate information or guidance. The regional actors were considered as too passive and the lack of documents and material in languages other than Finnish was problematic.
Thesis shows that studying start-up and small business with semi-structured interviews can be very fruitful. Most valuable the research would be, if done systematically and adding representatives of the regional actors to the interview pool.