Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön toisen vuoden opiskelijoiden hyvinvointikartoitus
Ohtonen, Jenna (2012)
Ohtonen, Jenna
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027140
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023101027140
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä haluttiin kartoittaa Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön toisen vuoden opiskelijoiden hyvinvointia. Tutkimuksessa huomioitiin opiskelijoiden kokonaisvaltainen hyvinvointi fyysisellä, psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Tutkimuksessa selvitettiin myös oppilaiden tietämystä oppilaitoksen tarjoamista hyvinvointipalveluista, opiskelun kuormittavuustekijöitä sekä haluttiin saada selville kehittämisehdotuksia opiskelijoiden hyvinvoinnin parantamiseen. Toimeksiantajana tutkimuksessa oli Oulun seudun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikkö.
Tietoperusta koostuu neljästä osiosta. Ensin selvitetään Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön nykytila hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Kolme viimeistä teoriaosiota koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Näitä kolmea osa-aluetta kartoitettiin kvantitatiivisen tutkimuksen avulla. Menetelmänä käytettiin paperikyselyä oppituntien yhteydessä. Kyselyitä jaettiin yhteensä 79 kappaletta, ja kaikkiin saatiin vastaukset. Perusjoukon koko oli 154 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin näin ollen 51 %. Vastausprosenttia pienensi oppilaiden poissaolo tunneilta, joissa kysely jaettiin.
Suurin osa opiskelijoista voi tutkimuksen perusteella melko hyvin sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Nämä kolme osa-aluetta vaikuttavat toisiinsa merkittävästi. Avoimien kysymysten perusteella voidaan todeta, että eniten oppilaiden hyvinvointiin vaikuttavat stressi koulutehtävistä ja ryhmätöistä. Laajat tutkimustyön kurssit esiintyivät lähes jokaisen kuormittavuustekijänä. Usea koki myös taloudellisten paineiden kuormittavan opiskeluja. Oppilaat toivoivat myös yhteisiä virkistyspäiviä ja illanviettoja enemmän. Kehitysehdotuksia vastausten pohjalta ilmeni monia. Esimerkiksi tutkimuskurssien sijoittaminen eri jaksoille helpottaisi opiskelujen kuormittavuutta sekä mahdollistaisi keskittymisen laajemmin yhteen oppiaineeseen kerrallaan. Myös tenttien ja palautettavien tehtävien palautuspäiviä voisi jaksottaa, jotta kaikki eivät kertyisi samalle viikolle tai jopa päivälle. Säännölliset virkistyspäivät ja illanvietot vähentäisivät syrjäytymistä ja lisäisivät opiskelumotivaatiota. Lisäksi olisi järkevää panostaa hyvinvointipalvelujen mainostamiseen, jotta oppilaat löytävät avun tarpeen tullen.
Tietoperusta koostuu neljästä osiosta. Ensin selvitetään Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikön nykytila hyvinvointipalvelujen tarjoajana. Kolme viimeistä teoriaosiota koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Näitä kolmea osa-aluetta kartoitettiin kvantitatiivisen tutkimuksen avulla. Menetelmänä käytettiin paperikyselyä oppituntien yhteydessä. Kyselyitä jaettiin yhteensä 79 kappaletta, ja kaikkiin saatiin vastaukset. Perusjoukon koko oli 154 henkilöä. Vastausprosentiksi saatiin näin ollen 51 %. Vastausprosenttia pienensi oppilaiden poissaolo tunneilta, joissa kysely jaettiin.
Suurin osa opiskelijoista voi tutkimuksen perusteella melko hyvin sekä fyysisesti, psyykkisesti että sosiaalisesti. Nämä kolme osa-aluetta vaikuttavat toisiinsa merkittävästi. Avoimien kysymysten perusteella voidaan todeta, että eniten oppilaiden hyvinvointiin vaikuttavat stressi koulutehtävistä ja ryhmätöistä. Laajat tutkimustyön kurssit esiintyivät lähes jokaisen kuormittavuustekijänä. Usea koki myös taloudellisten paineiden kuormittavan opiskeluja. Oppilaat toivoivat myös yhteisiä virkistyspäiviä ja illanviettoja enemmän. Kehitysehdotuksia vastausten pohjalta ilmeni monia. Esimerkiksi tutkimuskurssien sijoittaminen eri jaksoille helpottaisi opiskelujen kuormittavuutta sekä mahdollistaisi keskittymisen laajemmin yhteen oppiaineeseen kerrallaan. Myös tenttien ja palautettavien tehtävien palautuspäiviä voisi jaksottaa, jotta kaikki eivät kertyisi samalle viikolle tai jopa päivälle. Säännölliset virkistyspäivät ja illanvietot vähentäisivät syrjäytymistä ja lisäisivät opiskelumotivaatiota. Lisäksi olisi järkevää panostaa hyvinvointipalvelujen mainostamiseen, jotta oppilaat löytävät avun tarpeen tullen.