Pienen tai keskikokoisen avoimen lähdekoodin projektin tuotteistaminen
Jacksen, Rolf (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090825479
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023090825479
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarkastella, mitkä tekijät johtavat onnistuneeseen avoimen lähdekoodin projektiin ja mikä edistäisi pienten ja keski-koisten toimijoiden ja projektien kohdalla liiketoimintaa avoimen lähdekoodin parissa. Produktiivisena osana syntyi ohjeistus Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus -COSS ry:lle pienten ja keskikokoisten avoimen lähdekoodin projekteja varten. Tämä ohjeistus on suunnattu potentiaalisille avoimen lähdekoodin käyttäjille, jotka eivät ole tietoisia tai varmoja avoimen koodin mahdollisuuksista ja kaupallisesta potentiaalista. Ohjeistus on 17-sivuinen Powerpoint-esitys, joka tukee ja rohkaisee avoimen lähdekoodin valintaan, kun hankinnassa vertaillaan avoimen- ja suljetun koodin vaihtoehtoja.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee projektityötä, sen rakennetta ja etenemistä nelivaiheisen projektimallin kautta. Samalla tarkastellaan onnistuneen projektipolun tuotteistamista ja avoimeen koodiin liittyviä erityispiirteitä. Taustalla on systeemiajattelusta johdetun ekosysteemin tarkastelua, jonka olemassaolo ja kasvattaminen ovat elintärkeä osa koko avoimen koodin liike-toiminnan olemusta.
Tutkimus on laadullinen. Siinä perehdyttiin projektityötä koskevaan kirjallisuuteen, avointa lähdekoodia koskeviin tutkimuksiin ja korkeakoulutöihin sekä systeemiajatteluun, johon ekosysteemi perustuu. Tarkastelun kohteina olivat myös valtion- ja kuntahallinnon suositukset ja ohjeistukset avoimen koodin käytöstä. Lähteitä analysoitiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella, jonka johtopäätösten mukaan rakennettiin projektipolkua koskevan ohjeisto sekä selvitettiin, mitkä yleisesti ovat onnistuneen projektin- ja projektityöskentelyn taustat.
Opinnäytetyössä pohdittiin myös, mikä edistäisi avoimeen lähdekoodiin liittyvää liiketoimintaa. Avoimen koodin ratkaisut ovat tällä hetkellä julkisella puolella EU-tasolta kuntatasolle asti voimakkaasti suositeltuja, mutta niitä toteutetaan silti vähän. Sama koskee kaupallisia ratkaisuja ja niiden kehittämistä. Osasyy on epävarmuus, jota opinnäytetyön produktiivisena osana olevalla oppaalla pyritään hälventämään. Tutkimuksellisessa osuudessa kerrotaan, miksi on päädytty oppaassa tehtyihin ratkaisuihin ja mihin niillä pyritään.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys käsittelee projektityötä, sen rakennetta ja etenemistä nelivaiheisen projektimallin kautta. Samalla tarkastellaan onnistuneen projektipolun tuotteistamista ja avoimeen koodiin liittyviä erityispiirteitä. Taustalla on systeemiajattelusta johdetun ekosysteemin tarkastelua, jonka olemassaolo ja kasvattaminen ovat elintärkeä osa koko avoimen koodin liike-toiminnan olemusta.
Tutkimus on laadullinen. Siinä perehdyttiin projektityötä koskevaan kirjallisuuteen, avointa lähdekoodia koskeviin tutkimuksiin ja korkeakoulutöihin sekä systeemiajatteluun, johon ekosysteemi perustuu. Tarkastelun kohteina olivat myös valtion- ja kuntahallinnon suositukset ja ohjeistukset avoimen koodin käytöstä. Lähteitä analysoitiin kuvailevalla kirjallisuuskatsauksella, jonka johtopäätösten mukaan rakennettiin projektipolkua koskevan ohjeisto sekä selvitettiin, mitkä yleisesti ovat onnistuneen projektin- ja projektityöskentelyn taustat.
Opinnäytetyössä pohdittiin myös, mikä edistäisi avoimeen lähdekoodiin liittyvää liiketoimintaa. Avoimen koodin ratkaisut ovat tällä hetkellä julkisella puolella EU-tasolta kuntatasolle asti voimakkaasti suositeltuja, mutta niitä toteutetaan silti vähän. Sama koskee kaupallisia ratkaisuja ja niiden kehittämistä. Osasyy on epävarmuus, jota opinnäytetyön produktiivisena osana olevalla oppaalla pyritään hälventämään. Tutkimuksellisessa osuudessa kerrotaan, miksi on päädytty oppaassa tehtyihin ratkaisuihin ja mihin niillä pyritään.