Työssäkäyvän omaishoitajan hyvinvointia edistävät ja ehkäisevät tekijät
Jaakkola, Nina (2023)
Jaakkola, Nina
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060421091
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060421091
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, miten työssäkäyvät omaishoitajat kuvaavat omaa hyvinvointiaan, ja niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat heidän terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi tarkoituksena oli kuvailla sitä, miten omaishoitajat ovat kokeneet terveyspalvelut, sekä niihin liittyvät kehittämistarpeet.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä työssäkäyvien omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia vahvistavista tekijöistä sekä tuoda esille omaishoitajien kokemia terveydenhuollon palvelujen kehittämistarpeita.
Aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen teemahaastattelun menetelmällä tarkoituksenmukaisesti valitulta viideltä (N=5) työssäkäyvältä omaishoitajalta. Koronaepidemian vuoksi haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina 5−6/2020 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, analyysiyksikkönä käytettiin asiakokonaisuuksia. Tulokset esitettiin tekstinä, taulukkoina ja tuloksia havainnollistettiin suorilla lainauksilla.
Tulosten mukaan omaishoitajien kokemukset omasta terveyden ja hyvinvoinnin huolehtimisesta ilmenivät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksina. Itsehoitoa edistävinä tekijöinä oli oma aika, asenne ja käytettävissä oleva tukiverkko. Työajan joustot sekä omaishoidettavan turvallinen ja luotettava hoitopaikka edistivät omaishoitajan hyvinvointia. Ehkäisevinä tekijöinä oli oman ajan puute, jota erityisesti koronaepidemia aiheutti. Haasteelliseksi koettiin omaishoitajuuden ja kokopäivätyön yhteensovittaminen. Pitämättömät vapaapäivät ja yhteiskunnan toimimaton palvelujärjestelmä ja heikkolaatuisiksi koetut palvelut vaikeuttivat omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Lisäksi ehkäisevinä tekijöinä mainittiin terveyden edistämiseen ja sairauden hoitoon liittyvä tiedon puute.
Omaishoitajilla oli kokemuksia työterveyshuollon, julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluista. Palvelut painottuivat lääkärin sairaanhoitokäynteihin. Omaishoitajien mukaan terveydenhuollon palveluja tulisi kehittää asiakaslähtöisemmiksi siten, että omaishoitajan ja omaishoidettavan kaksoisasiakkuus tunnistettaisiin. Palvelujen tulisi olla nimettyjen ammattilaisten tarjoamia, saavavilla eri vuorokauden aikoina ja niiden jatkuvuus pitäisi olla turvattu.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palvelujärjestelmää tulisi kehittää tunnistamaan omaishoitajuuteen liittyvät haasteet. Ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja täydennyskoulutusta omaishoitajuudesta ja kaksoisasiakkuudesta. Omaishoitajille itselleen tulisi luoda aikaa ja mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista omaishoidettavan ollessa luotettavissa käsissä.
Opinnäytetyön tavoitteena on tuottaa tietoa ja lisätä ymmärrystä työssäkäyvien omaishoitajien terveyttä ja hyvinvointia vahvistavista tekijöistä sekä tuoda esille omaishoitajien kokemia terveydenhuollon palvelujen kehittämistarpeita.
Aineisto kerättiin laadullisen tutkimuksen teemahaastattelun menetelmällä tarkoituksenmukaisesti valitulta viideltä (N=5) työssäkäyvältä omaishoitajalta. Koronaepidemian vuoksi haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina 5−6/2020 välisenä aikana. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä, analyysiyksikkönä käytettiin asiakokonaisuuksia. Tulokset esitettiin tekstinä, taulukkoina ja tuloksia havainnollistettiin suorilla lainauksilla.
Tulosten mukaan omaishoitajien kokemukset omasta terveyden ja hyvinvoinnin huolehtimisesta ilmenivät fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ulottuvuuksina. Itsehoitoa edistävinä tekijöinä oli oma aika, asenne ja käytettävissä oleva tukiverkko. Työajan joustot sekä omaishoidettavan turvallinen ja luotettava hoitopaikka edistivät omaishoitajan hyvinvointia. Ehkäisevinä tekijöinä oli oman ajan puute, jota erityisesti koronaepidemia aiheutti. Haasteelliseksi koettiin omaishoitajuuden ja kokopäivätyön yhteensovittaminen. Pitämättömät vapaapäivät ja yhteiskunnan toimimaton palvelujärjestelmä ja heikkolaatuisiksi koetut palvelut vaikeuttivat omasta hyvinvoinnista huolehtimista. Lisäksi ehkäisevinä tekijöinä mainittiin terveyden edistämiseen ja sairauden hoitoon liittyvä tiedon puute.
Omaishoitajilla oli kokemuksia työterveyshuollon, julkisen ja yksityisen terveydenhuollon palveluista. Palvelut painottuivat lääkärin sairaanhoitokäynteihin. Omaishoitajien mukaan terveydenhuollon palveluja tulisi kehittää asiakaslähtöisemmiksi siten, että omaishoitajan ja omaishoidettavan kaksoisasiakkuus tunnistettaisiin. Palvelujen tulisi olla nimettyjen ammattilaisten tarjoamia, saavavilla eri vuorokauden aikoina ja niiden jatkuvuus pitäisi olla turvattu.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että palvelujärjestelmää tulisi kehittää tunnistamaan omaishoitajuuteen liittyvät haasteet. Ammattilaiset tarvitsevat koulutusta ja täydennyskoulutusta omaishoitajuudesta ja kaksoisasiakkuudesta. Omaishoitajille itselleen tulisi luoda aikaa ja mahdollisuuksia huolehtia omasta terveydestä ja hyvinvoinnista omaishoidettavan ollessa luotettavissa käsissä.