Saattohoidon suositusten toteutuminen Tikankontin hoitajien kuvailemana
Kalmakuusi, Ritva (2023)
Kalmakuusi, Ritva
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220926
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023060220926
Tiivistelmä
Opinnäytetyö kuvailee saattohoidon toteutumista Tikankontin sairaanhoitajien ja lähihoitajien kokemuksien ja käsityksien kautta. Toimeksiantajana toimii Attendo Tikankontti Puolangalta. Hoivakoti Tikankontti on asumis- ja hoivapalveluja tarjoava yksikkö ikääntyneille, jossa on 27 ympärivuorokautisen hoivan asumispaikkoja, 15 kevyemmin tuettuja palveluasumisen paikkoja ja yksi vammaispalvelulain-paikka. Henkilöstöön kuuluu 3 sairaanhoitajaa, 15 lähihoitajaa ja 3 oppisopimuksella opiskelevaa lähihoitajaa.
Opinnäytetyön aihe päätettiin yhdessä Tikankontin esihenkilön kanssa. Lisäksi opinnäytetyön aihe tukee tekijän palliatiivisen hoidon osaamista. Hoivakoti Tikankontissa tunnistettiin tarve tälle opinnäytetyölle. Opinnäytetyön aihe on rajattu saattohoidon suosituksiin. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joten palliatiivista hoitoa sivutaan tässä opinnäytetyössä. Tämän lisäksi aiheen rajausta on kohdennettu Tikankontin ympärivuorokautiseen hoivan asumispaikkoihin, jossa ikääntyneitä asukkaita hoidetaan ympärivuorokauden. Ympärivuorokauden asumispaikat ovat hoivakodin asukkaiden viimeinen koti, joten saattohoidon suositusten toteutumisen tutkiminen tässä ympäristössä tuntui luonnolliselle. Opinnäytetyön tulosten perusteella toimeksiantaja Tikankontti voi ottaa huomioon hoitajien koulutuksen tarve saattohoidon osalta.
Opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä ovat palliatiivinen hoito, saattohoito, saattohoitosuositukset, kärsimys ja kuolema. Opinnäytetyön pääpainotus on palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisessa laatusuosituksessa, joka ohjaa myös saattohoidon suosituksia. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluna. Haastattelujen teemat nousivat olemassa olevan teorian pohjalta, joka perustuu palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisiin laatusuosituksiin. Haastateltaviksi saatiin yksi sairaanhoitaja ja kolme lähihoitajaa. Haastattelut tehtiin Teamsin kautta yksilöhaastatteluina. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin Teamsin automaattisella litterointiohjelmalla. Aineistonanalyysinä käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysi toteutettiin siirtämällä ensin alkuperäisilmaukset Excel-taulukkoon, seuraavaksi alkuperäinen ilmaus ryhmiteltiin pelkistetyksi ilmaisuksi. Pelkistyksen jälkeen ilmaukselle saatiin alaluokka ja lopuksi ilmaisulle tuli vielä pääluokka. Analyysi tapahtui teemojen sisällä.
Tulosten perusteella johtopäätöksenä on, että saattohoidon suositukset toteutuvat osittain Tikankontissa, jossa pääpaino saattohoidon suositusten toteutumiselle on läheisten huomioonotossa ja kuolevan fyysisessä oirehoidossa. Fyysisen oirehoidon pääpaino Tikankontissa on hyvässä kivun hoidossa ja asentohoidossa. Saattohoidon suositukset jäävät toteutumatta psykologisen ja eksistentiaalisen kärsimyksen osaamisessa ja saattohoitopäätösten sekä saattohoitosuunnitelmien puuttumisena.
Tämän tutkimuksen perusteella Tikankonttiin suositetaan hoitajien saattohoitoon perehdytystä, oirearviolomakkeiden käyttöönottoa saattohoidettavan oirehoidossa ja asukkaiden elämän loppuvaiheen suunnitelmien tekemistä hoitosuunnitelmien yhteydessä. Tikankonttiin suositetaan myös edesmenneen asukkaan omaisille kohdennettua jälkihoitopuhelua. Lisäksi systemaattisen kirjaamisen perehdytys saattohoidettavan kohdalla voisi hyödyttää Tikankontin hoitajia. Hoivakotiin suositetaan myös saattohoidon tukihenkilöiden käyttöönottoa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan saattohoidon perehdytyksen vaikutusta saattohoidon suosituksien toteutumiseen Tikankontissa, jonka voisi toteuttaa haastatteluilla tai kyselylomakkeilla. This qualitative study describes the implementation of end-of-life care through the experiences and perceptions of nurses and practical nurses working in Tikankontti Care Home. The purpose of this thesis was to describe the implementation of end-of-life care recommendations in Tikankontti. The goal was to provide Tikankontti with information about the current implementation of end-of-life care recommendations and to develop nurses’ end-of-life care competence based on the results.
The focus of this thesis is on the national quality recommendation for palliative care and end-of-life care. The research material was collected with theme interviews which were conducted via Teams as individual interviews. After the interviews, the material was transcribed, and deductive content analysis was used as the data analysis.
The conclusion is that the end-of-life care recommendations are partially implemented in Tikankontti where the focus for the implementation is on caring for the next of kin and treating the physical symptoms of the dying person. The focus of physical symptom treatment at Tikankontti is good pain management and posture management. Based on the conclusions, Tikankontti would benefit from the end-of-life care training of nurses, and the introduction of symptom assessment forms and residents’ end-of-life care plans in connection with care plans. Familiarization with systematic documentation of end-of-life care could also benefit nurses working in Tikankontti. A topic for further research could be the effect of introduction to end-of-life care on the implementation of end-of-life care recommendations in Tikankontti, which could be carried out with interviews or questionnaires.
Opinnäytetyön aihe päätettiin yhdessä Tikankontin esihenkilön kanssa. Lisäksi opinnäytetyön aihe tukee tekijän palliatiivisen hoidon osaamista. Hoivakoti Tikankontissa tunnistettiin tarve tälle opinnäytetyölle. Opinnäytetyön aihe on rajattu saattohoidon suosituksiin. Saattohoito on osa palliatiivista hoitoa, joten palliatiivista hoitoa sivutaan tässä opinnäytetyössä. Tämän lisäksi aiheen rajausta on kohdennettu Tikankontin ympärivuorokautiseen hoivan asumispaikkoihin, jossa ikääntyneitä asukkaita hoidetaan ympärivuorokauden. Ympärivuorokauden asumispaikat ovat hoivakodin asukkaiden viimeinen koti, joten saattohoidon suositusten toteutumisen tutkiminen tässä ympäristössä tuntui luonnolliselle. Opinnäytetyön tulosten perusteella toimeksiantaja Tikankontti voi ottaa huomioon hoitajien koulutuksen tarve saattohoidon osalta.
Opinnäytetyön keskeisinä käsitteinä ovat palliatiivinen hoito, saattohoito, saattohoitosuositukset, kärsimys ja kuolema. Opinnäytetyön pääpainotus on palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisessa laatusuosituksessa, joka ohjaa myös saattohoidon suosituksia. Tämä opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja opinnäytetyön tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluna. Haastattelujen teemat nousivat olemassa olevan teorian pohjalta, joka perustuu palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kansallisiin laatusuosituksiin. Haastateltaviksi saatiin yksi sairaanhoitaja ja kolme lähihoitajaa. Haastattelut tehtiin Teamsin kautta yksilöhaastatteluina. Haastattelujen jälkeen aineisto litteroitiin Teamsin automaattisella litterointiohjelmalla. Aineistonanalyysinä käytettiin deduktiivista sisällönanalyysiä. Sisällönanalyysi toteutettiin siirtämällä ensin alkuperäisilmaukset Excel-taulukkoon, seuraavaksi alkuperäinen ilmaus ryhmiteltiin pelkistetyksi ilmaisuksi. Pelkistyksen jälkeen ilmaukselle saatiin alaluokka ja lopuksi ilmaisulle tuli vielä pääluokka. Analyysi tapahtui teemojen sisällä.
Tulosten perusteella johtopäätöksenä on, että saattohoidon suositukset toteutuvat osittain Tikankontissa, jossa pääpaino saattohoidon suositusten toteutumiselle on läheisten huomioonotossa ja kuolevan fyysisessä oirehoidossa. Fyysisen oirehoidon pääpaino Tikankontissa on hyvässä kivun hoidossa ja asentohoidossa. Saattohoidon suositukset jäävät toteutumatta psykologisen ja eksistentiaalisen kärsimyksen osaamisessa ja saattohoitopäätösten sekä saattohoitosuunnitelmien puuttumisena.
Tämän tutkimuksen perusteella Tikankonttiin suositetaan hoitajien saattohoitoon perehdytystä, oirearviolomakkeiden käyttöönottoa saattohoidettavan oirehoidossa ja asukkaiden elämän loppuvaiheen suunnitelmien tekemistä hoitosuunnitelmien yhteydessä. Tikankonttiin suositetaan myös edesmenneen asukkaan omaisille kohdennettua jälkihoitopuhelua. Lisäksi systemaattisen kirjaamisen perehdytys saattohoidettavan kohdalla voisi hyödyttää Tikankontin hoitajia. Hoivakotiin suositetaan myös saattohoidon tukihenkilöiden käyttöönottoa. Jatkotutkimusaiheeksi ehdotetaan saattohoidon perehdytyksen vaikutusta saattohoidon suosituksien toteutumiseen Tikankontissa, jonka voisi toteuttaa haastatteluilla tai kyselylomakkeilla.
The focus of this thesis is on the national quality recommendation for palliative care and end-of-life care. The research material was collected with theme interviews which were conducted via Teams as individual interviews. After the interviews, the material was transcribed, and deductive content analysis was used as the data analysis.
The conclusion is that the end-of-life care recommendations are partially implemented in Tikankontti where the focus for the implementation is on caring for the next of kin and treating the physical symptoms of the dying person. The focus of physical symptom treatment at Tikankontti is good pain management and posture management. Based on the conclusions, Tikankontti would benefit from the end-of-life care training of nurses, and the introduction of symptom assessment forms and residents’ end-of-life care plans in connection with care plans. Familiarization with systematic documentation of end-of-life care could also benefit nurses working in Tikankontti. A topic for further research could be the effect of introduction to end-of-life care on the implementation of end-of-life care recommendations in Tikankontti, which could be carried out with interviews or questionnaires.