Kestävä kehitys - hyvä tulevaisuus Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymässä
Nyman, Satu (2023)
Nyman, Satu
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212638
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023052212638
Tiivistelmä
Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (LHKK) on opinnäytetyön toimeksiantaja, jonka toiminnassa on painotettu kestävää kehitystä jo vuodesta 2014 lähtien. Kestävä kehitys on oppilaitoksen yksi strateginen painopistealue ja se on integroitu myös osaksi laatutyötä. LHKK on kestävän kehityksen sertifioitu oppilaitos, jonka toimintaa ohjaavat muun muassa oppilaitoksen strategia, kestävän kehityksen toimintaohjelma, vuosikello ja tutkintokohtaiset osaamislupaukset.
Ammatillisen koulutuksen opetuksessa tulevaisuusvalmiuksien edistäminen on tärkeä tavoite, kuten myös ekososiaalinen sivistys. Oppilaitoksella edistetään Agenda 2030:n toteutumista neljällä valitulla tavoitteella, joista tavoite Hyvä koulutus ohjaa kestävän osaamisen kehittämistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kestävän kehityksen olemusta ja siihen liittyvää nykytilaa lähinnä viranomaistoimijoiden tuottamien lähdeaineistojen kautta. Teoreettisessa viitekehyksessä painotettiin ekososiaalista sivistystä kestävän kehityksen edistäjänä. Kestävän kehityksen osaaminen ja sivistys viitoittavat kestävää tulevaisuutta, jossa koulutuksella on tärkeä yhteiskuntavastuun kantajan rooli.
Kestävän kehityksen teoreettisen viitekehyksen tarkastelun lisäksi toteutettiin kaksi Hyvä Tulevaisuus -kyselytutkimusta. Ensimmäinen kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2022 opiskelijoille ja toinen tammikuussa 2023 opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Hyvä tulevaisuus kyselytutkimuksissa haluttiin selvittää kohderyhmien näkemyksiä oman koulutusalan hyvästä tulevaisuudesta ja hyvän tulevaisuuden mahdollistajista. Opiskelijakyselyjä palautettiin 183 kappaletta ja henkilökuntakyselyjä 26 kappaletta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta, aineistoja tulkiten. Kyselytutkimusten tulosten esitystavat poikkeavat toisistaan, opiskelijakyselytulkinta haluttiin enemmän visuaaliseen muotoon mutta opetus- ja ohjaushenkilöstökyselyn tulosten esittelyssä päädyttiin sanalliseen raportoin-tiin. Tutkimusaineistojen tuloksista saatiin näkemyksiä asetetulle tutkimuskysymykselle, mitä konkreettisia toimia oppilaitoksella toivotaan kehitettävän, jotta opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvä tulevaisuus voidaan turvata. Kyselytutkimusten tuloksina saatiin paljon hyvää tietoa siirtymäksi yhä kestävämpään tulevaisuuteen ja kestävyysosaamisen lisäämiseksi konkreettisten kehittämisehdotusten kautta, joten näkemykset hyvästä tulevaisuudesta olivat oleellinen näkökulma tutkittavaksi.
Ammatillisen koulutuksen opetuksessa tulevaisuusvalmiuksien edistäminen on tärkeä tavoite, kuten myös ekososiaalinen sivistys. Oppilaitoksella edistetään Agenda 2030:n toteutumista neljällä valitulla tavoitteella, joista tavoite Hyvä koulutus ohjaa kestävän osaamisen kehittämistä.
Teoreettisessa viitekehyksessä tarkasteltiin kestävän kehityksen olemusta ja siihen liittyvää nykytilaa lähinnä viranomaistoimijoiden tuottamien lähdeaineistojen kautta. Teoreettisessa viitekehyksessä painotettiin ekososiaalista sivistystä kestävän kehityksen edistäjänä. Kestävän kehityksen osaaminen ja sivistys viitoittavat kestävää tulevaisuutta, jossa koulutuksella on tärkeä yhteiskuntavastuun kantajan rooli.
Kestävän kehityksen teoreettisen viitekehyksen tarkastelun lisäksi toteutettiin kaksi Hyvä Tulevaisuus -kyselytutkimusta. Ensimmäinen kyselytutkimus toteutettiin maaliskuussa 2022 opiskelijoille ja toinen tammikuussa 2023 opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Hyvä tulevaisuus kyselytutkimuksissa haluttiin selvittää kohderyhmien näkemyksiä oman koulutusalan hyvästä tulevaisuudesta ja hyvän tulevaisuuden mahdollistajista. Opiskelijakyselyjä palautettiin 183 kappaletta ja henkilökuntakyselyjä 26 kappaletta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusta, aineistoja tulkiten. Kyselytutkimusten tulosten esitystavat poikkeavat toisistaan, opiskelijakyselytulkinta haluttiin enemmän visuaaliseen muotoon mutta opetus- ja ohjaushenkilöstökyselyn tulosten esittelyssä päädyttiin sanalliseen raportoin-tiin. Tutkimusaineistojen tuloksista saatiin näkemyksiä asetetulle tutkimuskysymykselle, mitä konkreettisia toimia oppilaitoksella toivotaan kehitettävän, jotta opiskelijoiden ja opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvä tulevaisuus voidaan turvata. Kyselytutkimusten tuloksina saatiin paljon hyvää tietoa siirtymäksi yhä kestävämpään tulevaisuuteen ja kestävyysosaamisen lisäämiseksi konkreettisten kehittämisehdotusten kautta, joten näkemykset hyvästä tulevaisuudesta olivat oleellinen näkökulma tutkittavaksi.