Esihenkilöiden työnohjauspalvelun mallintaminen: palvelumuotoilulla vaikuttavuutta lyhytkestoisiin työnohjauksiin
Männikkö, Mervi (2023)
Männikkö, Mervi
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611170
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023051611170
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoite oli tutkia, miten työnohjauksen toimintatapoja voi uudistaa, jotta se menetelmänä vastaa nopeatempoisen työelämän tarpeisiin. Työhyvinvoinnin ja ammatilliseen kehittymisen tueksi on tarjolla erilaisia palveluita, kuten työnohjausta, valmennuksia ja coachausta. Työnohjaus on perinteisesti 1–3 vuoden kestävä prosessi, jossa työtä tutkitaan asiakkaan kokemuksista lähtöisin. Työnohjaajien keskuudessa on havaittu, että yhä useammin kysytään lyhyitä, 3–5 tapaamisen prosesseja. Kehittämistehtävän taustalla on huoli, voiko työnohjauksen hyödyt jäädä ohjattavilta kokematta lyhyissä työnohjausprosesseissa.
Kehittämistehtävässä tutkittiin, miten työnohjauksen vaikuttavuutta voi edistää lyhytkestoisissa työnohjausprosesseissa. Työn tilaaja on MerDeco, joka on opinnäytetyön tekijän oma yritys, joka tuottaa työnohjauspalveluita. Tietoperustassa käsiteltiin työnohjauksen periaatteita ja dialogisuutta sekä ihmiskäsityksen merkitystä työnohjaajana toimiessa. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä keskeistä on eettisten näkökulmien huomioiminen.
Palvelumuotoilun menetelmää käyttäen luotiin mallinnettu teemakeskeinen työnohjauspalvelu, joka on suunnattu esihenkilöille ammatillisen identiteetin selkeyttämiseksi. Esihenkilöt valittiin kohderyhmäksi, sillä heidän toiminnallaan on suuri vaikutus työkulttuuriin, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Palvelumuotoilussa käytettiin teemahaastattelua asiakasymmärryksen kartuttamiseksi ja pilotoitiin esihenkilöiden yksilötyönohjauspalvelua. Palvelumuotoiluun osallistui kolme esihenkilöä eri toimialoilta. Lisäksi käytettiin yhteiskehittämisen menetelmää. Yhteiskehittämiseen osallistui kaksi esihenkilönä työskentelevää työnohjaajaa.
Tuotokseksi muodostui viiden tapaamiskerran kestoinen yksilötyönohjauspalvelu esihenkilöille. Palvelun tarkoituksena on kehittää esihenkilön ammatillista identiteettiä, vuorovaikutusta ja toimintatapoja työyhteisössään. Tutkimukselliseen kehittämistehtävään osallistuneiden määrä oli kuitenkin niin pieni, ettei yleistyksiä voi tehdä palvelun vaikuttavuudesta. Esihenkilöt kokivat palvelun hyväksi ja yhteiskehittämiseen osallistuneet työnohjaajat kokivat palvelun selkeäksi. Palvelu voi soveltua organisaatioille, joissa työnohjausta ei ole aiemmin käytetty ja osoittautua hyödylliseksi esihenkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin työssään kehittymiseksi.
Kehittämistehtävässä tutkittiin, miten työnohjauksen vaikuttavuutta voi edistää lyhytkestoisissa työnohjausprosesseissa. Työn tilaaja on MerDeco, joka on opinnäytetyön tekijän oma yritys, joka tuottaa työnohjauspalveluita. Tietoperustassa käsiteltiin työnohjauksen periaatteita ja dialogisuutta sekä ihmiskäsityksen merkitystä työnohjaajana toimiessa. Tutkimuksellisessa kehittämistyössä keskeistä on eettisten näkökulmien huomioiminen.
Palvelumuotoilun menetelmää käyttäen luotiin mallinnettu teemakeskeinen työnohjauspalvelu, joka on suunnattu esihenkilöille ammatillisen identiteetin selkeyttämiseksi. Esihenkilöt valittiin kohderyhmäksi, sillä heidän toiminnallaan on suuri vaikutus työkulttuuriin, hyvinvointiin ja tuottavuuteen. Palvelumuotoilussa käytettiin teemahaastattelua asiakasymmärryksen kartuttamiseksi ja pilotoitiin esihenkilöiden yksilötyönohjauspalvelua. Palvelumuotoiluun osallistui kolme esihenkilöä eri toimialoilta. Lisäksi käytettiin yhteiskehittämisen menetelmää. Yhteiskehittämiseen osallistui kaksi esihenkilönä työskentelevää työnohjaajaa.
Tuotokseksi muodostui viiden tapaamiskerran kestoinen yksilötyönohjauspalvelu esihenkilöille. Palvelun tarkoituksena on kehittää esihenkilön ammatillista identiteettiä, vuorovaikutusta ja toimintatapoja työyhteisössään. Tutkimukselliseen kehittämistehtävään osallistuneiden määrä oli kuitenkin niin pieni, ettei yleistyksiä voi tehdä palvelun vaikuttavuudesta. Esihenkilöt kokivat palvelun hyväksi ja yhteiskehittämiseen osallistuneet työnohjaajat kokivat palvelun selkeäksi. Palvelu voi soveltua organisaatioille, joissa työnohjausta ei ole aiemmin käytetty ja osoittautua hyödylliseksi esihenkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin työssään kehittymiseksi.